Tervakosken kirkko
| Tervakosken kirkko | |
|---|---|
 Tervakosken Pikkukirkko joulukuussa 2006 |
|
| Sijainti | Janakkala |
| Seurakunta | Janakkalan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1936 |
| Suunnittelija | Jarl Eklund |
| Materiaali | puu |
 |
|
Tervakosken kirkko, jota myös kutsutaan nimellä Pikkukirkko, on vuonna 1936 rakennettu hirsinen kirkkorakennus, joka kuitenkin vasta vuonna 1973 siirtyi Janakkalan seurakunnan omistukseen ja hallintaan. Kirkko sijaitsee Janakkalan kunnassa, sen eteläosassa sijaitsevassa Tervakosken kylässä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1935 perustettiin Tervakosken pikkukirkkoyhdistys, jonka tavoite oli saada kirkko myös omaan kylään. Näin oli tullut aika, jona ei enää tyydytty vuonna 1886 melkoisen edustavasti rakennetun Tervakosken Seuratalon käyttöön. Oli näet ilmennyt järjestyshäiriöitä yhä enenevässä määrin, eivätkä hengellinen elämä ja huvit oikein sopineet kylän asukkaiden mielestä samaan rakennukseen.
Toimintansa toisena vuonna pikkukirkkoyhdistys rakennutti keskelle kylää arkkitehti Jarl Eklundin suunnitteleman puukirkon. Rakennustarvikkeet yhdistys oli saanut lahjoituksena Tervakosken paperitehtaalta, jonka omistaman Toivan kartanon riihen yhdistys sai purkaa ja käyttää rakennustarpeikseen.
Kirkkorakennus rakennettiin kyläläisten yhteisvoimin talkoilla. Kirkon sisäpuoliset koristemaalaukset teki koristemaalari Hilbert. Paperitehdas rakennutti vuonna 1939 kellotapulin, jonka se samana vuonna lahjoitti pikkukirkkoyhdistykselle.
Alkuaikoina kirkolle tehtiin myös muita lahjoituksia. Taidemesenaatti ja vuorineuvos Gösta Serlachius lahjoitti Pikkukirkolle Georg von Swetlickin vuonna 1937 maalaaman alttaritaulun.[1]
Kirkko sai kellotorniinsa lahjoituksena 450 kiloa painavan kirkonkellon viereisessä Napialan kylässä toimineen Napialan Nahkatehtaan toimitusjohtaja Oskari Vaaralta, lisäksi kirkkotekstiilejä, papin kappoja ja kasukoita sekä rippilasten alboja. Pikkukirkkoon lahjoitettiin myös hopeiset ehtoollisvälineet sekä kastemaljoja. Kirkkosalin suuri kristallikruunu ja lähetyskyntteliköt on lahjoitettu kirkolle.
Kirkkosalissa on tilaa 180 hengelle, kylässä on kuitenkin lähes 5 000 asukasta. Lisäksi Pikkukirkkoon hankittiin vuonna 1945 Kangasalan urkutehtaan valmistamat urut.
Kirkolla ei ole omaa varsinaista hautausmaata, sillä Tervakosken vainajat haudataan Janakkalan kirkon hautausmaalle. Kuitenkin sodissamme 1939–1945 kaatuneet kylän sankarivainajat on haudattu kirkon vierustalle, ja vuonna 1947 valmistui taiteilija Mauno Oittisen sankaripatsas.[2]
Luovutus seurakunnalle[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tervakoski koki 1900-luvun viimeisinä vuosikymmenin suuria muutoksia, sillä paperitehdasyhtiö luopui ulkoisista yhteiskunnallisista sitoumuksistaan. Näin oli Tervakosken pikkukirkkoyhdistyksenkin aika luopua kirkkonsa ylläpitämisestä. Yhdistys lahjoitti kirkkorakennuksen Janakkalan seurakunnalle vuonna 1973. Seurakunnan oli kuitenkin luovutussopimuksen mukaisesti rakennettava seurakuntakeskus Pikkukirkon yhteyteen. Seurakunta toteutti sitoumuksensa, ja vuonna 1976 valmistui arkkitehtien Seppo Asikainen ja Raimo Pensanen suunnittelema punatiilinen seurakuntakeskus.
Seurakunta järjestään Pikkukirkossa jumalanpalveluksen joka toinen sunnuntai, ja siihen osallistuu yleensä noin 30–60 henkilöä. Jumalanpalvelusten pitäminen on Janakkalan seurakunnan II kappalaisen keskeisiä tehtäviä. Näin tuo kappalainen on tavallaan Pikkukirkon oma pappi.
Tervakosken puukirkko yritettiin polttaa vuonna 2011, mutta vahingot olivat pienet.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Janakkalan seurakunnan tiedote
- Tapio Sillantie: Pikkukirkon historiikki (1985)
- Hämeen Sanomat 3.12.2006.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tervakosken paperitehdas ja yhdyskunta valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Museovirasto. Viitattu 12.3.2013. suomeksi
- ↑ tervakosken kirkko Janakklan seurakunta. Arkistoitu 25.10.2011. Viitattu 12.3.2013. suomeksi