Teppo Laurinolli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Teppo Laurinolli (s. 1952 Keminmaa) on suomalainen, Joensuussa asuva kuvan­veistäjä.[1] Laurinolli on opiskellut taidetta Peräpohjolan Opistossa 1971–1972, Limingan Taidekoulussa 1972–1974 ja Lahden taidekoulussa vuosina 1975–1978. Hänelle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2017[2].

Julkinen taide[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joensuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Opiskelija-asuntoyhtiö Joensuun Elli on hankkinut asuin­talojensa yhteyteen muutamia Laurinollin teoksia. Näistä vuonna 1990 Peltolankatu 5:ssä sijaitsevan asuin­talon pihalle hankittu tila­taide­teos Äiti maa on muotoiltu betoni- ja tiili­laatoista ja nurmikosta, siihen kuuluu myös suihku­lähde ja piha­portin ylä­kaaressa oleva mobile.[1] Teos Ajan silmä on vuonna 1988 paljastettu mobile Noljakantie 86:ssa olevan asuin­talon julki­sivussa. Laurinolli käyttää teoksesta myös nimeä Kyklooppi.[3] Teos Marketti­hamsterit, joka kuvaa ylös­päin kiipeäviä hamstereita, paljastettiin vuonna 1987 pysäköinti­hallin yhteyteen. Metalli­teos siirrettiin rakennus­töiden takia pois vuonna 1991 ja sijoitettiin vuonna 1998 Kaislakatu 10:ssä olevien opiskelija-asuntojen tontille. Teos sai samalla toisen nimen Oravat.[4] Muurattu Marionetti­reliefi on Niskakatu 16:ssa sijaitsevan Yli­oppilas­talon seinässä. Teos valmistui vuonna 1984, ja se kuvaa sääntöjen puristuksissa olevia ihmis­hahmoja.[5]

Teräs­veistos Kiitos elämälle on Pohjois-Karjalan keskussairaalan tilaama ja sairaalan piha-alueelle vuonna 1996 pystytetty noin kahdeksan metriä korkea teos. Se kuvaa neljää ihmis­hahmoa, joilla on punainen sydän. Veistos painaa jalustoineen noin 36 tonnia. Vuonna 2016 veistos siirrettiin Tikka­mäen­tien kierto­liittymään, joka on aivan sairaalan edessä.[6][7]

Paluu tulevaisuuteen on Joensuun Tiedepuiston tilaama veistos, joka koostuu kolmesta teräs­pylväästä ja niiden päissä olevista graniittisista ”liekeistä”. Teos on Tiede­puiston pää­sisään­käynnin vierustalla Länsi­kadun varrella. Se on paljastettu vuonna 2000.[8]

Keminmaalla ja Rääkkylässä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnyin­kuntaansa Kemin­maalle Teppo Laurinolli suunnitteli Lippo­mies-patsaan, joka paljastettiin vuonna 1988. Patsas sijaitsee Taivalkosken vesi­voima­laitoksen läheisyydessä Kemijoen itä­rannalla.[9]

Rääkkylän vuonna 1989 valmistuneen kunnan­talon sisään­käynnin kohdalla on samana vuonna valmistunut reliefi Elin­keinot.[10][11]

Valokuvia julkisista teoksista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Julkinen taide ja muistomerkit: Äiti maa Joensuun taidemuseo. Viitattu 7.2.2021.
  2. Taiteilijaeläkkeiden saajissa eniten muusikoita, säveltäjiä ja kuvataiteilijoita Taiteen edistämiskeskus (Taike). 30.3.2017. Arkistoitu 6.3.2022. Viitattu 6.3.2022.
  3. Ajan silmä Joensuun taidemuseo. Viitattu 7.2.2021.
  4. Markettihamsterit Joensuun taidemuseo. Viitattu 7.2.2021.
  5. Marionettireliefi Joensuun taidemuseo. Viitattu 7.2.2021.
  6. Kiitos elämälle Joensuun taidemuseo. Viitattu 7.2.2021.
  7. 36 tonnin teräsveistos vaihtaa maisemaa keskussairaalalla - kuva Karjalainen. Viitattu 7.2.2021.
  8. Paluu tulevaisuuteen Joensuun taidemuseo. Viitattu 7.2.2021.
  9. Nähtävyydet Keminmaan kunta. Viitattu 7.2.2021.
  10. Teppo Laurinolli CV (PDF) Kuvataiteilijamatrikkeli. Viitattu 7.2.2021.
  11. Suoranta, Outi & Mönkkönen, Mauri & Haltilahti, Jukka (ohjelman kokoajat): Suuret selät – Rääkkylän kulttuuriympäristöohjelma, s. 55. Rakennusperintö kunniaan Pohjois-Karjalassa -hanke. Joensuu ja Rääkkylä: Pohjois-Karjalan ympäristökeskus ja Rääkkylän kunta, 2003. ISBN 952-11-1536-X. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 7.2.2021).

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]