Taylorin sarja

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sininen viiva kuvaa eksponenttifunktiota. Punainen viiva on Taylorin sarjan n+1 ensimmäisen termin summa, joka approksimoi eksponenttifunktiota.

Taylorin sarja tarkoittaa matematiikassa menetelmää, jossa approksimoidaan funktiota potenssisarjalla.[1] Taylorin sarja on yksinkertainen erikoistapaus potenssisarjasta. Funktion likiarvon laskemiseen on usein käytännöllistä käyttää Taylorin sarjaa, sillä sarjakehitelmästä saatavan approksimaation virhe on aina tarkasti tunnettu.

Jos funktiota kuvaava Taylorin sarja suppenee jollakin välillä ]a-r,a+r[, funktio on analyyttinen kyseisellä välillä. Tällöin funktion arvo on sama kuin sarjan summan raja-arvo.

Matemaattinen esitystapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avoimella välillä ]a-r,a+r[ jatkuvasti derivoituvaa reaali- tai kompleksiarvoinen funktio f voidaan kirjoittaa Taylorin sarjaksi

f(x) = f(a)+f'(a)(x-a)+\frac{f''(a)}{2!}(x-a)^2 + \frac{f'''(a)}{3!}(x-a)^3 + ....

Toisaalta tämä voidaan merkitä muodossa


f(x) = \sum_{n=0}^{\infin} \frac{f^{(n)}(a)}{n!} (x-a)^{n}.
[2]

Yllä olevan sarjan kehitteli Brook Taylor. Erityisesti tilanteessa jossa a=0 puhutaan Colin Maclaurinin mukaan nimetystä Maclaurinin sarjasta. Sen yleinen muoto on siis

f(x) = \sum_{n=0}^{\infin} \frac{f^{(n)}(0)}{n!}x^n.

Eräiden funktioiden sarjakehitelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monille funktioille on mahdollista kirjoittaa Taylorin (tai oikeammin Maclaurinin) sarja, joka kuvaa funktiota sitä tarkemmin, mitä enemmän termejä sarjakehitelmästä huomioidaan. Erityisesti sarjan raja-arvo, kun summaus suoritetaan nollasta äärettömään, vastaa täsmälleen annettua funktiota niillä x:n arvoilla, joilla se ylipäänsä suppenee. Eräitä tärkeitä sarjoja ovat (! tarkoittaa kertomaa)

\sin x = x - \frac{x^3}{3!} + \frac{x^5}{5!} - \frac{x^7}{7!} + \ldots
\cos x = 1 - \frac{x^2}{2!} + \frac{x^4}{4!} - \frac{x^6}{6!} + \ldots
e^x = 1 + x + \frac{x^2}{2!} + \frac{x^3}{3!} + \ldots
\ln(1 + x) = x - \frac{x^2}{2} + \frac{x^3}{3} - \frac{x^4}{4} + \ldots suppenee, kun -1 < x ≤ 1.
\arctan x = x - \frac{x^3}{3} + \frac{x^5}{5} - \frac{x^7}{7} + \ldots, suppenee, kun -1 < x ≤ 1.
\sqrt{(1 + x)} = 1 + \frac{1}{2}x - \frac{1\cdot 3}{2\cdot 4}x^2 + \frac{1\cdot 3\cdot 5}{2\cdot 4\cdot 6}x^3 - \ldots
(1 + x)^{-1} = 1 - x + x^2 - x^3 + \ldots\,
(1 + x)^{-2} = 1 - 2x + 3x^2 - 4x^3 + \ldots\,

Monen muuttujan Taylorin sarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useamman muuttujan funktiolle Taylorin sarjaksi saadaan


f(x_1,\ldots,x_d) = \sum_{n_1=0}^{\infin} \cdots \sum_{n_d=0}^{\infin}
\frac{\partial^{n_1}}{\partial x_1^{n_1}} \cdots \frac{\partial^{n_d}}{\partial x_d^{n_d}}
\frac{f(a_1,\cdots,a_d)}{n_1!\cdots n_d!}
(x_1-a_1)^{n_1}\cdots (x_d-a_d)^{n_d}.

Taylorin polynomi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos Taylorin sarjasta

f(x) = f(a)+f'(a)(x-a)+\frac{f''(a)}{2!}(x-a)^2 + \frac{f'''(a)}{3!}(x-a)^3 + ...

otetaan vain korkeintaan n-asteiset termit, saadaan Taylorin polynomi, jonka kertaluku on n:

f(a)+f'(a)(x-a)+\frac{f''(a)}{2!}(x-a)^2 + \frac{f'''(a)}{3!}(x-a)^3 + ...+\frac{f^{(n)}(a)}{n!}(x-a)^n.

Tämän polynomin aste on aina korkeintaan n, mutta esimerkiksi funktion sin x Taylorin polynomi kehityspisteenä origo kertalukua seitsemän olevan Taylorin polynomin aste on kuusi.

Jos Taylorin sarjan jäännösosa

\sum_{i=n+1}^\infty \frac{f^{(i)}(a)}{i!}(x-a)^{i}.

voidaan todistaa riittävän pieneksi, voi Taylorin polynomia käyttää avoimella välillä jatkuvasti derivoituvien funktioiden approksimoimiseen polynomeilla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Princeton Review ja David S. Kahn: Cracking the AP Calculus AB & BC exams, s. 286. The Princeton Review, 2004. ISBN 9780375763816. (englanniksi)
  2. Richard Courant & Fritz John: ”5.4”, Introduction to Calculus and Analysis 1. Springer. ISBN 3-540-65058-X. (englanniksi)
Tämä matematiikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.