Taylorin sarja
Taylorin sarja tarkoittaa matematiikassa menetelmää, jossa approksimoidaan funktiota potenssisarjalla.[1] Taylorin sarja on yksinkertainen erikoistapaus potenssisarjasta. Funktion likiarvon laskemiseen on usein käytännöllistä käyttää Taylorin sarjaa, sillä sarjakehitelmästä saatavan approksimaation virhe on aina tarkasti tunnettu.
Jos funktiota kuvaava Taylorin sarja suppenee jollakin välillä ]a-r,a+r[, funktio on analyyttinen kyseisellä välillä. Tällöin funktion arvo on sama kuin sarjan summan raja-arvo.
Sisällysluettelo |
Matemaattinen esitystapa [muokkaa]
Avoimella välillä ]a-r,a+r[ jatkuvasti derivoituvaa reaali- tai kompleksiarvoinen funktio f voidaan kirjoittaa Taylorin sarjaksi
.
Toisaalta tämä voidaan merkitä muodossa
Yllä olevan sarjan kehitteli Brook Taylor. Erityisesti tilanteessa jossa
puhutaan Colin Maclaurinin mukaan nimetystä Maclaurinin sarjasta. Sen yleinen muoto on siis
.
Eräiden funktioiden sarjakehitelmiä [muokkaa]
Monille funktioille on mahdollista kirjoittaa Taylorin (tai oikeammin Maclaurinin) sarja, joka kuvaa funktiota sitä tarkemmin, mitä enemmän termejä sarjakehitelmästä huomioidaan. Erityisesti sarjan raja-arvo, kun summaus suoritetaan nollasta äärettömään, vastaa täsmälleen annettua funktiota niillä x:n arvoilla, joilla se ylipäänsä suppenee. Eräitä tärkeitä sarjoja ovat (! tarkoittaa kertomaa)
suppenee, kun -1 < x ≤ 1.
, suppenee, kun -1 < x ≤ 1.
Monen muuttujan Taylorin sarja [muokkaa]
Useamman muuttujan funktiolle Taylorin sarjaksi saadaan
Taylorin polynomi [muokkaa]
Jos Taylorin sarjasta
otetaan vain korkeintaan n-asteiset termit, saadaan Taylorin polynomi, jonka kertaluku on n:
Tämän polynomin aste on aina korkeintaan n, mutta esimerkiksi funktion sin x Taylorin polynomi kehityspisteenä origo kertalukua seitsemän olevan Taylorin polynomin aste on kuusi.
Jos Taylorin sarjan jäännösosa
voidaan todistaa riittävän pieneksi, voi Taylorin polynomia käyttää avoimella välillä jatkuvasti derivoituvien funktioiden approksimoimiseen polynomeilla.
Katso myös [muokkaa]
Aiheesta muualla [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Princeton Review ja David S. Kahn: Cracking the AP Calculus AB & BC exams, s. 286. The Princeton Review, 2004. ISBN 9780375763816. (englanniksi)
- ↑ Richard Courant & Fritz John: ”5.4”, Introduction to Calculus and Analysis 1. Springer. ISBN 3-540-65058-X. (englanniksi)
Sivulta puuttuu
.
.


suppenee, kun -1 < x ≤ 1.
, suppenee, kun -1 < x ≤ 1.




