Tavelånin vesistö
Tavelånin vesistö (ruots. Tavelåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 27) muodostuu Pohjanlahden Perämereen laskevan Tavelånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 410 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Tavelån, joka alkaa Tavelsjönistä. Joen kokonaispituus on 50 kilometriä ja se laskee Itämereen hieman yli 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[1][3][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö sijaitsee suuren Uumajanjoen vesistön (tunnus 28) pääuoman Uumajanjoen joensuun pohjoispuolella ja Uumajanjoen vesistöllä on siten yhteinen vedenjakaja sen lounaispuolella. Koillispuolella se rajautuu pohjoisessa Sävarånin vesistöön (tunnus 26) ja alempana alajuoksulla mereen laskevien ojien ja purojen pieniin valuma-alueisiin.[2][4]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (44,9 %), turve (11,9 %), kalliomaa (8,7 %), hiekka ja sora (13,3 %), multamaa (8,6 %), savimaa (6,9 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,2 %), joiden lisäksi on vielä 4,5 % muita maalajeja. Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (78,2 %), soita ja kosteikkoja (3,5 %), viljelymaita (8,6 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,6 %) sekä joutomaita (3,9 %). Näiden lisäksi on 4,1 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Tavelånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Tavelånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,67 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 28,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,9 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 4,3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 38 m³/s [3]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 30 m³/s on mitattu toukokuussa 1988 ja pienin 0,3 m³/s viimeksi vuonna 2003. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[1]
Vesivoima[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistössä on yksi vesivoimalaitos Kvarnfors, joka on varsin pieni voimala.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Tavelån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Tavelån (SE709103-172517) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 1167–1168, viitattu 14.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Tavelånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 21.12.2020. (ruotsiksi)
- ↑ a b Tavelånin vesistö (Excel-lomake nro 24055), Vattenwebb, SMHI, viitattu 21.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Tavelån, vattenkraft.info, viitattu 28.12.2020 (ruotsiksi)
