Svanetia

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kaukasusvuoristoa Svanetiassa.

Svanetia (georg. სვანეთი, Svaneti) on historiallinen alue Georgian luoteisosassa. Alueen asukkaita ovat svanit (georg. სვანები, svanebi), jotka puhuvat svanin kieltä.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

3 000–5 000 metrin korkuisten vuorenhuippujen ympäröimä Svanetia on Euroopan korkeimmalla sijaitseva asuttu alue. Svanetia sijaitsee Kaukasuksen etelärinteillä Rioni-, Enguri- ja Tskhenistskalijokien varrella. Alue jakautuu kahteen osaan: alempaan Svanetiaan (Kvemo Svaneti, Lentekhin piirikunta) ja ylempään Svanetiaan (Zemo Svaneti, Mestian piirikunta), jotka on yhdistetty Georgian Samegrelon ja Zemo Svanetin sekä Ratša-Letškhumin ja Kvemo Svanetin hallintoalueisiin. Historiallisesti Svanetiaan ovat kuuluneet myös Kodorin laakso Abhasiassa sekä Kuban- ja Baksanjokien laaksot Venäjällä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikaisia torneja Mestiassa.

Antiikin aikana Suaneti-nimellä tunnettu alue oli riippuvainen Kolkhiksesta ja sen seuraajasta Egrisistä vuoteen 522 asti. Tuolloin svanetialaiset käyttivät hyväkseen Persian ja Bysantin välistä sotaa ja liittyivät Persiaan. Sodan lopussa Svanetia muodosti Abhasian kanssa kuningaskunnan, joka vuorostaan liitettiin yhdistyneeseen Georgian kuningaskuntaan 1000-luvulla. Svanetian ortodoksikulttuuri kukoisti erityisesti Tamarin aikana (hallitsi 1184–1213), ja häntä pidettiin alueella melkeinpä jumalattarena.

Mongolivaltakunta ei koskaan yltänyt Svanetiaan asti, ja alueesta tuli kulttuurin turvapaikka. Georgian kuningaskunnan hajottua 1460-luvulla alempi Svanetia ajautui Mingrelian prinssien hallintaan, kun taas ylempi Svanetia muodosti itsenäisen ruhtinaskunnan. Alue liittyi Venäjään vuonna 1837 ja nautti suurta autonomiaa vuoteen 1857 asti.

Vuonna 1921 Svanetiassa tapahtui epäonnistunut kansannousu vastaperustettua neuvostohallintoa vastaan.

Neuvostoliiton romahdus on tuonut alueelle vaikeita taloudellisia ongelmia. Kasvavat talousvaikeudet ja yleiset luonnonkatastrofit kuten tulvat ja maanvyöryt ovat lisänneet poismuuttoa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueen alkuperäisväestö, svanit, ovat georgialaisten etninen ryhmä. 1930-luvulle asti svaneilla oli oma kategoriansa väestörekisterissä, mutta heidät on myöhemmin ryhmitelty georgialaisten alle. Svanit ovat ortodoksikristittyjä, jotka käännytettiin uskontoon 300–500-luvuilla. Joitakin jäänteitä vanhemmasta luonnonuskonnosta on kuitenkin onnistunut säilymään. Pyhä Yrjö (paikalliselta nimeltään Jgëræg) on tärkein pyhimys. Svanit ovat säilyttäneet monia vanhoja perinteitään, kuten verikoston. Perheet ovat pieniä, ja mies on perheen pää. Vanhempia naisia kunnioitetaan suuresti.

Tyypillisesti svanit ovat kaksikielisiä ja käyttävät sekä georgiaa että svania. Georgia on enenevässä määrin korvaamassa svania.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolustustorni

Svanetia tunnetaan arkkitehtonisista aarteistaan ja kauniista maisemistaan. Kuuluisat svanetialaiset puolustustornit on suurimmaksi osaksi rakennettu 800–1100-luvuilla. Alueella on kymmeniä ortodoksikirkkoja ja linnoituksia, joista monet on sisällytetty Unescon maailmanperintöluetteloon. Svanetian kulttuurin parhaiten säilyneitä osa-alueita ovat tanssi ja laulu – alueen musiikki on erittäin monimutkaisesti polyfonista.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]