Suulajärvi
| Suulajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Venäjä |
| Paikkakunta | Kanneljärvi, Kivennapa, Muolaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Vammeljoki |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 25 m |
 Suulajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Suulajärvi on pitkä ja kapea järvi Karjalankannaksen keskiosassa. Järven pohjois- ja eteläpää ovat kaislikkoisia, mutta muuten se on kirkasvetinen järvi.[1]
Suomeen kuuluessaan järven koillisrannalla oli Ilolan kylä ja länsirannalla Hämeenkylä. Suulajärven eteläpohjukassa oli puolestaan Unto Seppäsen romaaneista tunnettu Iloisten ukkojen kylä.
Kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Erityisesti Ilolan kylän asukkaat harjoittivat kalastusta puoliammattimaisesti järvessä, sitä myös hoidettiin ja suoritettiin kalanistutuksia. Vuonna 1920 istutettiin 1 000 järvilohta, 40 000 siikaa ja 20 000 muikun poikasta. Järvitutkimus ja lisäistutuksia suoritettiin 1924. Kalasaalis kuljetettiin 1800-luvulla Pietariin ja myytiin siellä paikallisilla markkinoilla. Talvipyynnissä mateita ja kiiskiä kuljetettiin myös elävinä tynnyreissä kaupunkiin. Kesällä venäläiset huvila-asukkaat ostivat kalaa.[2]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jatkosodassa asemasodan aikana järven ympäristö oli sotilaallisesti merkittävä paikka. Järven pohjoiskärjen ja Perkjärven kylän välimaastossa sijaitsi Suulajärven lentokenttä, jossa oli Hävittäjälentolaivue 24:n tukikohta. Järven rannalla oli myös Kannaksen Ryhmän esikunta[3] sekä ilmavoimien radiopataljoonan radiotiedustelukomppania.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kylästä kylään”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172, 473. Helsinki: , 1952. ISBN 952-91-4893-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maanmittaushallitus: Pitäjänkartta 1:20 000. 670/446 Perkjärvi. Helsinki 1939.
- ↑ Jaakko Sarkanen ja Kaino Repo: ”Kalastus”, Muolaa ja Äyräpää 1870-1944, s. 172. , 1952.
- ↑ ”Karjalan kannaksen tilanne vuoden 1944 alkupuolella”, Suomen sota 1941-1945, s. 19-20. 7. osa. Kuopio: Kivi, 1957.
- ↑ Toim Jari Leskinen ja Antti Juutilainen: Jatkosodan Pikkujättiläinen, s. 193, 891, 895. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-28690-6.