Striktosidiini
| Striktosidiini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | Metyyli-(2S,3R,4S)-3-etenyyli-4-[[(1S)-2,3,4,9-tetrahydro-1H-pyrido[3,4-b]indol-1-yyli]metyyli]-2-[(2S,3R,4S,5S,6R)-3,4,5-trihydroksi-6-(hydroksimetyyli)oksan-2-yyli]oksi-3,4-dihydro-2H-pyraani-5-karboksylaatti |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES |
COC(=O)C1=COC(C(C1CC2C3=C(CCN2) C4=CC=CC=C4N3)C=C)OC5C(C(C(C(O5)CO)O)O)O[1] |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C27H34N2O9 |
| Moolimassa | 530,562 g/mol |
| Sulamispiste | 193–195 °C[2] |
Striktosidiini (C27H34N2O9) on monoterpeeneihin ja indolialkaloideihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Striktosidiinia esiintyy useissa kasveissa ja se on tärkeä esiaste kaikkien muiden terpeeni-indolialkaloidien biosynteesissä.[2][3][4][5]
Biosynteesi ja muiden alkaloidien muodostuminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Striktosidiinin rakenne koostuu β-karboliiniosasta, terpenoidiosasta ja glukoosista. Yhdiste on huoneenlämpötilassa kiteistä ainetta. Striktosidiini on optisesti aktiivinen yhdiste ja sen ominaiskiertokyky metonoliliuoksessa on –98,2.[2]
Striktosidiinia esiintyy muun muassa oleanteri-, strykniinipähkinä-, matara- ja tupelokasvien heimoissa. Striktosidiinia muodostuu kasveissa tryptamiinin ja sekologaniinin välisellä Pictet–Spengler-reaktiolla, jota katalysoiva entsyymi on striktosidiinisyntaasi. Seuraavassa vaiheessa striktosidiini hydrolysoituu striktosidiiniglukosidaasin katalysoimana glukoosiksi ja striktosidiiniaglykoniksi. Tämä aglykoni on epästabiili ja reagoi edelleen. Striktosidiinista muodostuu useita biologisesti ja lääketieteellisesti hyvin tärkeitä alkaloideja esimerkiksi kiniini ja muut kiina-alkaloidit, vinka-alkaloidit, johimbiini, raubasiini (ajmalisiini), reserpiini ja kamptotesiini.[2][3][4][5][6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Strictosidine – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 3.8.2017.
- ↑ a b c d Linda M. Mascavage, Serge Jasmin, Philip E. Sonnet, Michael Wildson & David R. Dalton: Alkaloids, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2011. Viitattu 3.8.2017
- ↑ a b Derek Barton,O. Meth-Cohn: Comprehensive Natural Products. Pergamon Press, 1999. ISBN 978-0080427096. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.8.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Nathalie Giglioli-Guivarc'h: New Light on Alkaloid Biosynthesis and Future Prospects, s. 3, 13–14. Academic Press, 2013. ISBN 978-0124080614. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.8.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Stephanie Brown, Marc Clastre, Vincent Courdavault & Sarah E. O’Connor: De novo production of the plant-derived alkaloid strictosidine in yeast. PNAS, 2015, 112. vsk, nro 11, s. 3205–3210. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 3.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Christopher T Walsh,Yi Tang: Natural Product Biosynthesis, s. 285–290. Royal Society of Chemistry, 2017. ISBN 978-1788010764. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 3.8.2017). (englanniksi)