Soninke
| Soninke | |
|---|---|
 Soninkejen ydinalue Malin, Mauritanian ja Senegalin rajalla. |
|
| Tiedot | |
| Alue | Mali, Mauritania, Senegal ja naapurimaat |
| Virallinen kieli | kansalliskielen asema Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa |
| Puhujia | 2 138 110[1] |
| Kirjaimisto | arabialainen, latinalainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | nigeriläis-kongolaiset kielet |
| Kieliryhmä | mandelaiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-2 | snk |
| ISO 639-3 | snk |
Soninke on etupäässä Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa asuvien soninkejen puhuma mandelainen kieli. Sillä on yli kaksi miljoonaa puhujaa.[2]
Kielen puhujista yli puolet asuu Malin luoteisosassa. Yhtenäistä asutusta on myös Mauritanian kaakkoisosassa ja Senegalin itäosassa. Pieniä ryhmiä asuu vanhastaan Gambian itäosassa, Vélingaran seudulla Ylä-Casamancessa ja Burkina Fasossa. Soninkeilla on laaja diaspora Malin, Senegalin ja Norsunluurannikon kaupungeissa, Keski-Afrikan maissa ja mantereen ulkopuolella varsinkin Ranskassa.[2]
Soninke kuuluu mandekielten länsihaaraan. Se muodostaa bozokielten kanssa oman ryhmänsä, johon luetaan toisinaan myös bobo. Yhteiset piirteet manding-kielten kanssa selittyvät kontaktivaikutuksella.[2]
Murre-erot ovat laajasta puhuma-alueesta huolimatta melko pienet. Poikkeuksen muodostavat Tichittin ja Oualatan keitailla aikaisemmin puhuttu arabialais- ja berberivaikutteinen azer sekä Burkina Fason sillanka, johon ovat vaikuttaneet fulani ja moore. Azer on jo sammunut, sillankalla on muutamia tuhansia puhujia.[3]
Soninkella on kansalliskielen status Malissa, Mauritaniassa ja Senegalissa. Kieli on hyvin elinvoimainen, mutta sen kirjallinen käyttö on vähäistä. Malissa ja Senegalissa järjestetään lukutaito-opetusta ja kieltä käytetään alaluokilla muutamissa kouluissa. Bamakossa ilmestyy soninkenkielinen kuukausilehti Xibaare. Kieltä on aikaisemmin kirjoitettu arabialaisella kirjaimistolla, mutta nykyään käytetään etupäässä latinalaisia aakkosia.[4]
Soninkessa on paljon lainasanoja arabiasta, ranskasta ja bambarasta sekä kontaktimurteissa myös fulbesta. Soninke oli aikaisempina vuosisatoina alueen valtakieli, joka on vaikuttanut muihin kieliin.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Jazyki mira: jazyki mande. Sankt-Peterburg: Nestor-Istorija, 2017. ISBN 978-5-4469-0824-0.