Skärjånin vesistö
Skärjånin vesistö (ruots. Skärjåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 49) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Skärjånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 330 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Skärjån, jonka yläjuoksua kutsutaan Brattbergsbäckeniksi. Se alkaa Nannsjönin järvestä ja joen pituus on 50 kilometriä. Joki laskee Itämereen alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Ljusnanin vesistön (tunnus 48) ja Daljoen vesistön (tunnus 53) välisessä taskussa, jossa on neljä pientä päävesistöä. Skärjånin vesistö on niistä pienin ja siksi se jää Ljusnanin- ja Hamrångeånin vesistön (tunnus 50) väliin. Pisin yhteinen vedenjakaja on eteläpuolisella Hamrångeånin vesistöllä ja pohjoispuoliselle Ljusnanin vesistölle jää puolet lyhyempi osuus. Muut osuudet jäävät mereen laskeville purojen ja ojien pienille valuma-alueille, joiden yhteispinta-ala on lähes Skärjånin vesistön suuruinen.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (62,4 %), turve (7,8 %), kalliomaa (9,7 %), hiekka ja sora (3,6 %), multamaa (4,2 %), savimaa (0,5 %) ja jäätikköjokijäänteet (1,3 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (83,4 %), soita ja kosteikkoja (2,3 %), viljelymaita (2,5 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,2 %) sekä joutomaita (1,1 %). Näiden lisäksi on 10,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Skärjånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Skärjånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 3,4 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 10,5 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,9 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 3 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 13 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 18,8 m³/s on mitattu toukokuussa 1986 ja pienin 0,3 m³/s viimeksi vuonna 2007. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta toukokuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Skärjån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Skärjånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Skärjån (SE677065-156895) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 2748–2749, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Skärjånin vesistö (Excel-lomake nro 12973), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
