Hamrångeånin vesistö
Hamrångeånin vesistö (ruots. Hamrångeåns avrinningsområde, vesistöaluetunnus 50) muodostuu Pohjanlahden Selkämereen laskevan Hamrångeånin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 518 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Hamrångeån, jonka pituus on 10 kilometriä. Joki laskee Itämereen noin 0,15 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistö sijaitsee kahden suuren vesistön Ljusnanin vesistön (tunnus 48) ja Daljoen vesistön (tunnus 53) välisessä taskussa, jossa on neljä pientä päävesistöä. Hamrångeånin vesistö on näistä toiseksi pienin, joten se jää Skärjånin vesistön (tunnus 49) ja Testeboånin vesistön (tunnus 51) väliin. Lisäksi Hamrångeånin joensuun ympärillä on mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on Hamrångeånin vesistöä pienempi.[1]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (62,7 %), turve (12,0 %), kalliomaa (7,8 %), hiekka ja sora (3,5 %), multamaa (2,7 %), savimaa (1,0 %) ja jäätikköjokijäänteet (0,5 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (81,7 %), soita ja kosteikkoja (4,5 %), viljelymaita (2,1 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (1,0 %) sekä joutomaita (0,9 %). Näiden lisäksi on 9,8 % vesistöjä.[5]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Hamrångeånin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Hamrångeånin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 4,37 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 12,3 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 1,25 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 4,9 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 20 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 19,2 m³/s on mitattu toukokuussa 1986 ja pienin 0,6 m³/s viimeksi vuonna 2007. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi huhtikuusta kesäkuuhun ja sen huippu ajoittuisi toukokuulle.[3]
Vesivoimaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistöalueella on patorekisterin mukaan 29 patoa [5]. Hamrångeånin pääuomassa on 3 vesivoimalaitosta: Bergby, Vifors ja Viksjö bruk. Voimaloiden yhteisteho on 1,8 megawattia ja niiden vuosituotanto on noin 14,3 gigawattituntia.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Hamrångeån.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Hamrångeånin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Hamrångeån (SE675720-157245) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 1.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 2752–2755, viitattu 15.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b c Hamrångeånin vesistö (Excel-lomake nro 12583), Vattenwebb, SMHI, viitattu 1.1.2021 (ruotsiksi)
- ↑ Kuhlins, Leif: Hamrångeån, vattenkraft.info, viitattu 3.1.2021 (ruotsiksi)
