Simo Härkönen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Simo Härkönen (31. elokuuta 1906 Impilahti[1]27. tammikuuta 2004 Porvoo[2]) oli suomalainen juristi, joka toimi yli 30 vuotta Karjalan Liitossa, muun muassa järjestön toiminnanjohtajana.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simo Härkösen vanhemmat olivat opettaja Jaakko Härkönen ja Martta Niikko ja puoliso vuodesta 1934 Rosemarie Holsti, professori Östen Holstin tytär. Härkönen tuli ylioppilaaksi 1925 ja suoritti ylemmän oikeustutkinnon 1932, varatuomarin arvon hän sai 1938. Härkönen toimi Ruskealan ja Suistamon nimismiehenä 1933–1940, valtioneuvoston ylikirjaajana 1940–1946, Karjalan Liiton järjestösihteerinä ja lakimiehenä 1946–1958 ja toiminnanjohtajana vuodesta 1958. Härkönen, jolla oli useita luottamustoimia, työskenteli myös muun muassa Karjalaisen Viestin päätoimittajana 1953–1964. Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön asiamies Härkönen oli 1950–1958. Jatkosodassa hän toimi ensin jalkaväkijoukkueen johtajana ja sitten Impilahden sotilashallintopiirin päällikkönä. Musiikkimiehenä tunnettu Härkönen julkaisi muun muassa kaksi nuottivihkoa kanteleelle, samoin kuin useita musiikkialan ja muita tietoteoksia.[1][2]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Karjalaisten laululipas, 1948, Simo Härkönen ym., kuvitus Aarne Nopsanen
  • Impilahti-kirja: Impilahden pitäjän historia- ja muistojulkaisu, 1950
  • Karjalaisten praasniekkojen pitojuhla, 1950
  • Runon kultaista Karjalaa, 1950, toim. Aleksanteri Aava, Simo Härkönen, Väinö Pärnänen, Toivo Rasilainen
  • Laatokankarjalainen järjestötyö kotimaakunnassa ja siirtolaisuudessa, 1956, julkaisussa Laatokan Karjalan nousun vuosikymmenet: Laatokan Karjalan henkisen ja taloudellisen kehityksen vaiheita 1880–1940, ss. 258–265
  • Lauttasaaren säätiö 1945–1965: säätiön toimintaa ja olojen kehitystä Lauttasaaressa 20-vuotistaipaleella, 1965, Simo Härkönen, Rainer Artti
  • Paluu Suojärvelle ja olot siellä v. 1941–1944, 1966, julkaisussa Suojärvi 2, ss. 489–497
  • Karjalaisia kansanlauluja Impilahdelta, 1967
  • Laulu Sortavalalle, 1968, Simo Härkönen, Aune Tuomela
  • Impiranta-Säätiö Impilahtelaisten Seura 20 vuotta, 1969, toim. Simo Härkönen, Vilho Vuotila, Kyösti Littunen
  • Karjalaisia kansanlauluja Salmista, 1973
  • Karjalan musiikkiperintö, 1978, julkaisussa Wiipurilaisen osakunnan 325-vuotisjuhlajulkaisu, 11 (1978), ss. 54–61
  • Karjalaisia kansanlauluja Suistamolta, 1979
  • Helky kannel: sävellyksiä ja sovituksia kanteleyhtyeille, 1 & 2, 1980
  • Karjalaisia kansanlauluja Käkisalmen seudulta: Erkki Melartinin kokoelmista, 1983
  • Suistamon nimismiehen sotamuistelmat, 1984
  • Maanhankintaa ja jälleenrakennustyötä koskeva lainsäädäntö: pika-asutuslaki, 1984, julkaisussa Rakentamisen aika: asutus ja maanhankinta: maanhankintalain 40-vuotisjuhlajulkaisu, ss. 25–32
  • Itäkarjalaisia kansansävelmiä, 1987, Simo Härkönen, Ahti Sonninen
  • Karjalaisia kansanlauluja Johanneksen seudulta, 1990, Heimo Heimola, Simo Härkönen
  • Rajakarjalaisia kuorolauluja Salmin ja Suojärven murteella, 1991
  • Me Karjalan lapsia laulavia.. : kansanlaulujen keräystalkoot 1966–1992, 1993
  • Impilahden sotilaspiirin esikunnan toimintakertomus 8.8.1941–7.10.1944, 1999

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pentti Huovinen, L. Arvi P. Poijärvi, Keijo Virtanen (toim.): Kuka kukin on (Aikalaiskirja). Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 1970, s. 287. Helsinki: Otava, 1970.
  2. a b Paavo Suoninen: Simo Härkönen. HS Muistot, 27.1.2004. (Tilaajille, Viitattu 27.7.2019)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Simo Härkönen, karjalainen aatteen ja toiminnan mies: 70 vuotisjuhlakirja, 1976, toim. Paavo Suoninen
  • Tarinoita, kokemuksia, kohtaloita, 1999, Simo Härkönen