Sikala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sikoja sikalassa

Sikala on maatalousrakennus, jossa kasvatetaan sikoja. Siat elävät tavallisesti karsinoissa, joissa on yleensä kymmeniä sikoja. Sikalalla ja sikakarsinalla on erilaisia vaatimuksia kuin esimerkiksi lampaiden tai lehmien oleskelutiloilla:

  • Siat syövät kaikkia kasveja. Ne syövät ajan mittaan minkä tahansa ulkotarhan kaikki kasvit juurineen
  • Sioilla ei ole toimivia hikirauhasia. Liian kuumassa niiden on päästävä rypemään liejussa viilentyäkseen[1]
  • Siat tonkivat maata. Ne voivat kaivaa käytävän kevytrakenteisen aidan ali.

Lihasioilla on yleensä betoni- ja ritiläpohjainen karsina, josta lanta valuu ritilän läpi lietelantasäiliöön. Sikala on täysin riippuvainen koneellisesta ilmanvaihdosta: jos sähköt katkeavat, siat kuolevat hapenpuutteeseen niiden lannasta erittyvän ammoniakin täyttäessä ilmatilan.

Emakkosikalassa elävät yleensä vastasyntyneet siat eli porsaat. Vähän yli kahden kuukauden ikäisinä porsaat myydään lihasikaloihin. Parhaat yksilöt jätetään kuitenkin emakkosikaloihin jatkamaan sukua.

Sikalat Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maataloustuotannon teollistuessa Suomessakin ovat yleistyneet ns. suursikalat. Suomessa sikalan keskikoko on 100–200 sikaa, mutta useiden satojen sikojen sikalat ovat yleistymässä. Suurissa sianlihantuottajamaissa kuten Tanskassa, Yhdysvalloissa ja Kanadassa pihattosikalat ovat harvinaisia ja tuhansien sikojen lihantuotantoyksiköt yleisiä.

Pihattosikalassa siat saavat liikkua vapaasti noin kymmenen sian ryhmänsä alueella; yksittäishäkissä sika ei välttämättä mahdu edes kääntymään. Emakkoa kohti on eläinsuojelulainsäädännön perusteella oltava pinta-alaa vähintään 2,25 m² ja ensikkoa eli ensiraskauttaan elävää emakkoa kohti 1,64 m².lähde? Sikoja on eläinsuojeluasetuksen mukaan pidettävä ryhmässä, ellei ”ryhmästä erottamiseen ole eläinlääketieteellistä tai eläinten vihamieliseen käyttäytymiseen liittyvää syytä”. Vuodesta 2013 alkaen emakoiden pitäminen erillään ryhmästä on kiellettyä muulloin kuin odotetun porsimisen ja tiineytyksen välisenä aikana. Sikalassa, joka rakennetaan, peruskorjataan tai sen osasto peruskorjataan tätä ennen, ei saa myöskään pitää emakkoa erikseen muista muuten kuin edellä mainituista syistä.[2]

Luomusikaloissa emakoita ei saa porsimisen ja imettyksen ajan pitää niin pienessä häkissä ettei emakko mahdu kääntymään. Emakot ja siitoskarjut pääsevät ulos toukokuun ja lokakuun välisenä aikana. Vuodesta 2011 alkaen kaikkien luomulihasikojen on päästävä ulkoilemaan.

Sikalan työntekijöiden työsuojelu edellyttää kuulonsuojausta ruokinta-aikana.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. McGlone, John J.: Managing heat stress in the outdoor pig breeding herd Texas Tech University. Viitattu 1.12.2011.
  2. Eläinsuojeluasetus 7.6.1996/396 Finlex. Edita ja Oikeusministeriö. Viitattu 1.12.2011.