Hikirauhanen

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hikirauhaset kuuluvat ihon rauhasiin, jotka kaikki ovat erikoistuneet ihon epiteelisoluista. On olemassa sekä pieniä hikirauhasia että suuria hikirauhasia. Pienet hikirauhaset erittävät varsinaista hikeä, joka on laimea suolojen vesiliuos. Hiki kuuluu yhtenä osana ihmisen lämmönsäätelymekanismeihin, koska hiki sitoo lämpöä haihtuessaan iholta. Hiki myös poistaa vähäisessä määrin elimistön kuona-aineita. Pieniä hikirauhasia on kaikkialla ihossa, kun taas suuria hikirauhasia on muun muassa kasvoissa, kainaloissa sekä sukupuolielinten ja peräaukon ympärillä. Suuret hikirauhaset eivät eritä varsinaista hikeä vaan voimakastuoksuista eritettä, joka aiheuttaa suurimmaksi osaksi ihmisten ominaistuoksun. Suurille hikirauhasille sukua ovat ihon maitorauhaset ja korvavaharauhaset.

Hikirauhasten erite on suurimmaksi osaksi vettä. Lisäksi se sisältää natriumkloridia, virtsa-ainetta, ammoniakkia ja virtsahappoa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Turunen, Seppo: Biologia - Ihminen, s. 68. Helsinki: Sanoma Pro Oy, 2012. ISBN 978-951-0-29701-8.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä anatomiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.