Seppo Nummi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nuori Seppo Nummi.

Seppo Antero Yrjönpoika Nummi (30. toukokuuta 1932 Oulu1. elokuuta 1981 Tampere) oli suomalainen kriitikko, säveltäjä ja kulttuurivaikuttaja. Hänet muistetaan etenkin Jyväskylän Kesän liikkeellepanijana ja toiminnanjohtajana, Helsingin juhlaviikkojen johtajana sekä musiikkikirjastoaatteen puolestapuhujana.[1]

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Musiikkia Nummi opiskeli Sibelius-Akatemiassa, jossa hänen opettajiinsa kuuluivat Aarre Merikanto, Arvo Laitinen ja Ernst Linko. Nummi oli Yrjö Kilpisen yksityisoppilas, ja hän on säveltänyt lauluja muun muassa veljensä Lassi Nummen sekä kiinalaisten runoilijoiden teksteihin. Hänen tuotantoonsa kuuluu noin 230 liediä sekä kamarimusiikkia. Nummi työskenteli kirjastonhoitajana Sibelius-Akatemiassa (1956–1961). Hän suoritti Helsingin yliopistossa humanististen tieteiden kandidaatin tutkinnon vuonna 1960.

Sävellystuotantoa paremmin Nummi muistetaan musiikkikriitikkona ja musiikkitoimittajana. Teksteissään hän käsitteli erityisesti liedejä, oopperaa ja Yrjö Kilpisen tuotantoa. Myös kulttuuripolitiikkaan hän otti usein kantaa. Vakituisesti hän toimi Uuden Suomen musiikkitoimittajana (1956–1959). Hän kirjoitti moniin muihinkin lehtiin, kuten Kauppalehteen (1959–1970), Kuvaan, Rondoon ja Itä-Savoon.[1]

Nummi toimi Helsingin juhlaviikkojen toiminnanjohtajana vuodet 1969–1977. Saatuaan toisen sydäninfarktin vuonna 1977 hän jäi sairauseläkkeelle ja muutti Roomaan. Hän suunnitteli oopperaa aiheesta Pikku prinssi, ja häneltä odotettiin Yrjö Kilpisen elämäkertaa, mutta kolmas sydäninfarkti vuonna 1981 katkaisi hänen uransa.

Muotoilija Yki Nummi ja runoilija Lassi Nummi olivat Seppo Nummen veljiä. Nummi avioitui vuonna 1958 Auli Kerttuli Uuraston kanssa, ja avioliitosta syntyi kaksi lasta. Nummi oli avoimesti biseksuaali[2].

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Seppo Nummi.
  • Nummi, Seppo: Arktinen sinfoniaviha: Valittuja kulttuuripoliittisia esseitä ja polemiikkeja. Toimittanut Kalevi Aho. Helsinki: Gaudeamus, 1994. ISBN 951-662-593-2
  • Seppo Nummi. Helsinki: Finnish Music Information Centre, 1981. (Suomalaisen musiikin tiedotuskeskuksen säveltäjäesite. Valitut sävellykset ja levytykset.)
  • Nummi, Lassi & Nummi, Petri: Laulujen keskeltä: Valikoima kirjoituksia. Otava, 1982.

Lauluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aamulaulu
  • Alla omenapuiden (Laulusarja) [ET 593]
  • Det kom ett brev
  • Harmaan päivän lauluja (Laulusarja) [ET 586]
  • Hautajaiset
  • Hibiscus-kukat
  • Hovinainen
  • Huoneessa
  • Hyräily
  • Hämärässä
  • Ikuinen runo
  • Ilta
  • Itkevä neito
  • Joen lauluja (Laulusarja) orig. [Kiinalainen laulukirja IV] [ET 584]
  • Joulukirje [ET 529]
  • Joutsen
  • Juhannus [ET 596]
  • Kaksi laulua Pär Lagerqvistin runoihin [ET 594]
  • Kesä
  • Kevätyö
  • Kukkien aikaan (Laulusarja) [ET 585]
  • Kuun paisteessa illoin
  • Lammasidylli

  • Laulu ulapasta
  • Lauluja Lea Jalavan sanoihin (Laulusarja) [ET 595]
  • Leikkipuro [ET 597]
  • Lemmenhurma
  • Leppälintu
  • Livsbåten
  • Lokit
  • Luumunkukka I
  • Luumunkukka II
  • Lähtö
  • Länsilinnan lauluja (Laulusarja) orig. [Kiinalainen laulukirja III] [ET 521]
  • Metsässä
  • Metsätähti
  • Nocturno
  • Nurmella
  • Oi, aika ihanin...
  • Onnellinen laulu
  • Paimen ja kutojaneito
  • Paratiisi
  • Pilvet ja tuuli
  • Puisto
  • Rannalla

  • Rannalta
  • Rohkaisu
  • Ruusunnuppuin aikaan
  • Sunnuntai
  • Suomalainen Madonna
  • Sydänmaa (Laulusarja) [ET 520]
  • Sydänmaa
  • Syksyn juhla
  • Syyspäiviä (Laulusarja) [ET 533]
  • Syyspäivä
  • Taival
  • Toukokuulta
  • Tumma kulkija
  • Tuomi kukkii
  • Vaaralaulu
  • Viesti [ET 604]
  • Virralta I
  • Virralta II
  • Voikukan hattarat
  • Vuoden alkaessa
  • Yön hämyssä viileässä (Laulusarja) [ET 599]
  • Yön hämyssä viileässä

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nummi, Seppo: Five Song Cycles. BIS-CD-279.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Kolbe, Laura (päätoim.): Suomen kulttuurihistoria: 5. Viisisataa pienoiselämäkertaa, s. 199–200. Helsinki: Tammi, 2004. ISBN 951-31-1846-0.
  2. Anonyymi: Seppo Nummi haluaa maalle kuninkaan ja mieluummin heti. P.S., Heinäkuu 1976, nro 3, s. 42-43.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]