Semey

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Semipalatinsk” ohjaa tänne. Semipalatinskin ydinkoealueesta on oma artikkeli
Semey
(Семей)
Semipalatinsk (1994 asti)
Näkymä Semeyn keskusaukiolle
Näkymä Semeyn keskusaukiolle
Vaakuna
Vaakuna

Semey

Koordinaatit: 50.4111°N, 80.2275°E

Valtio Kazakstan
Alue Itä-Kazakstan
Perustettu 1718[1]
Siirtyi nykypaikalle 1778[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 210 km²
Korkeus 206 m
Väkiluku (2012)  ([2]) 305 795
Aikavyöhyke UTC+6
Suuntanumero(t) +7 7222

Semey (kazakiksi Семей, ven. Семей), vuoteen 1994 asti Semipalatinsk ven. Семипалатинск) on kaupunki Koillis-Kazakstanissa, lähellä Venäjän rajaa. Kaupunki sijaitsee Itä-Kazakstanin alueella (Shyghys Qazaqstan oblysy) Irtyšin varrella.[3] Vuoden 2012 alussa kaupungissa asui runsas 305 tuhatta henkeä.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäläiset perustivat vuonna 1718 Irtyšin varrelle vanhan buddhalaisluostarin viereen kaupungin kauppaa turvaavaksi linnoitukseksi. Vuonna 1778 linnoitus siirrettiin tulvien vuoksi 18 km ylävirtaan. Paikkakunnan nimi oli vuoteen 1782 saakka Semipalatkoi (ven. Семипалаткой).[1][4] Nimen taustana on alkuperäisellä sijaintipaikalla aiemmin ollleet seitsemän kammiota tai rakennusta (ven. Семь Палат, Sem palat), vaikka myöhemmin tehdyissä selvityksissä löydettiinkin ainakin 9-10 rakennuksen jäänteitä.[4] Linnoituksesta kasvoi kaupunki Keski-Aasian paimentolaisten ja Venäjän keisarikunnan kaupan myötä. Vuodesta 1854 lähtien kaupunki oli alueellinen hallintokeskus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin karkoitettiin ihmisiä poliittisista syistä.[1]

Turkestanin–Siperian rautatie valmistui 1930, ja kaupungista kehittyi neuvostoaikana tärkeä liikenteen ja teollisuuden keskus.[1]

Kaupungin mukaan nimetty ydinkoealue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungista 138 km länteen sijaitsi Neuvostoliiton ydinaseohjelman ensimmäinen koealue, Semipalatinskin ydinkoealue,[4] jossa tehtiin vuosina 19491989 yhteensä 456 ydinkoetta, mikä on lyönyt leimansa kaupungin historiaan.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilmasto on kuiva ja mantereinen. Semipalatinskin sääaseman vuosien 1961-1990 mittausten ilman keskilämpötila oli 3,5  °C. Tammikuun keskilämpötila on -15,0 °C ja heinäkuun 21,7 °C. Vuoden keskimäämäinen sademäärä on vain 277,4 millimetriä. Eniten sataa heinäkuussa ja vähiten tammikuussa.[5]

Näkymä kantakaupungista.

Nykypäivä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyinen Semey on vilkas yliopistokaupunki. Venäjän rajan läheisyyden ja tiedeyhteisön vuoksi kaupungissa on muuta maata venäläisempi ilme. Kaupungissa on sekä kazakinkielinen että venäjänkielinen teatteri. Kaupungissa on myös monia museoita.

Kaupunki sijaitsee Kazakstanin itäisen, Almatystä pohjoiseen johtavan pääradan varrella. Tältä radalta haarautuu Irtyšin eteläpuolella kulkeva sivurata länteen, ja jatkoyhteys maan pääkaupunkiin Astanaan. Semeyn rautatieasema on merkittävä, kaupungissa on myös lentoasema ja pieni jokisatama.[3][6][1]

Väestön kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheinen taulukko kuvaa Semeyn väkiluvun kehitystä väestönlaskentojen kautta. Vuoden 1840 arvo on Venäjän imperiumin kaupunkeja kuvaavasta tilastosta, eikä ole varsinaisen väestönlaskennan arvo.[7] Ensimmäinen koko silloisen valtakunnan kattanut väestönlaskenta tehtiin vuonna 1897.[8]

Vuosi Semeyn
asukasluku
1840 5 379[7]
(kuului Tomskin kuvernementtiin)
1897 26 246[8]
1926 57 000[1]
1939 110 000[1]
1959 156 110[9][1]
1970 235 735[10]
1975 271 000[1]
1979 282 574[11]
1989 334 402[12]
317 112[13]
1999 269 574[14]
2009 299 264[14]
2012 305 795[2] (arvio)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Semipalatinsk (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  2. a b c ҚАЗАҚСТАННЫҢ ДЕМОГРАФИЯЛЫҚ ЖЫЛНАМАЛЫҒЫ - ДЕМОГРАФИЧЕСКИЙ ЕЖЕГОДНИК КАЗАХСТАНА (pdf) (Kazakstanin väestötilasto 1.1.2012, kaupunkien asukasluvut taulukossa 3.3–3.5 sivuilla 24–26/608) 2012. Қазақстан Республикасы Статистика агенттігі, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (kazakiksi)
  3. a b Glavnyi redaktor V.H. Peihvasser.: Novyi Atlas avtomobilnyh dorog 2006-2007. Rossija - Strany CNF - Pribaltika. 1:750 000 i 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Tribum, 220053, Minsk, Valko-Venäjä: . ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  4. a b c Semipalatinsk (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan Semipalatinsk-artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  5. Station Name: Semipalatinsk, WMO Station Number: 36177 (txt) (Säätilastot normaalikaudelta 1961-1990) noaa.gov. Viitattu 2013-04-17. (englanniksi)
  6. Atlas železnyje dorogi Rossija i sopredelnyje gosudarstva.. Venäjän ja CIS-maiden rautatiekartta. FGUP "Omskaja kartogrsfitšeskaja fabrika: , 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)
  7. a b Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Semipalatinsk löytyy julkaisun sivulta 33/41 otsikon Tomskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-04-20. (venäjäksi)
  8. a b demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-20. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-19. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-19. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-19. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-19. (venäjäksi)
  13. Protsessy urbanizantsii v Kazahstane v postsovetski period i ih demografitšeskaja sosravljuštšaja demoscope.ru. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)
  14. a b Portret goroda. Itogi Natsionalnoi perepisi naselenija Respubliki Kazahstan 2009 goda. (pdf) (Kaupunkien muotokuva. Kazakstanin väestönlaskenta 2009.) 2011. Astana: Agenstvo Respubliki Kazahstan po statistike, www.stat.gov.kz. Viitattu 2013-04-17. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]