Selkäkipu

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Selkäkipu tarkoittaa selän alueella esiintyvää kipua. Alaselkäkipu on hyvin yleinen oire. Lähes 80 prosentilla ihmisistä on jossakin elämänvaiheessa päivittäisiä toimia haittaavaa selkäkipua.[1] Vuoden 1998 lopussa oli selkäsairauden perusteella työ­kyvyttömyys­eläkkeellä 46 100 henkilöä.[1] Noin 90 prosenttia alaselkäkipupotilaista, joilla kipu on kestänyt alle viikon vastaanotolle tullessa, paranee työkykyisiksi kahden viikon kuluessa.[2]

Selkäkipu voi aiheutua monesta syystä. Akuutiksi alaselkäkivuksi sanotaan alle kuusi viikkoa kestävää kipua, subakuutiksi eli pitkittyväksi selkäkivuksi 6–12 viikkoa ja krooniseksi selkäkivuksi luokitellaan kivun kestäessä yli 12 viikkoa.

Akuutin selkäkivun hoitona käytetään kipulääkitystä. Potilasta kehotetaan liikkumaan mahdollisuuksien mukaan normaaleissa askareissaan.[3]

Selkäkivun syitä:

Ennaltaehkäisy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työergonomialla on suuri merkitys ennaltaehkäisyn kannalta. Ylipaino ja liikkumattomuus altistavat selkäkivuille. Etenkin liikkumattomuus kuten istuessa on tutkimuksien mukaan terveydelle haitallista.[4] Nykyiset suositukset toimistotuoleista ovat ristiriidassa tutkimustuloksien kanssa. Vuonna 2006 valmistuneen kanadalais-skottilaisen tutkimuksen lopputulos viittaa siihen, että nykyään viranomaisten ja monen lääketieteen edustajan suositeltu 90 asteen kulma selän ja reisien välillä[5] kuormittaa välilevyjä haitallisella tavalla. Välilevyjen kannalta haitattomin kulma lanteessa on tutkimuksen mukaan 135 astetta tai suurempi.[6] Eurooppalainen toimistotuolien standardi EN 1335 osat 1–3 edellyttää, että tuolissa istuvan henkilön lantiokulma on 90 astetta. Standardissa ei mainita tutkimuksia, joissa suositeltu kulma on todettu istujan terveydelle haitattomaksi.

Selkäkivun hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodelepoa ei suositella selkävaivoista kärsivälle. Selkäkipuinen voi jatkaa tavanomaisia päivittäisiä toimintojaan, mikäli se on mahdollista. Ankara selkäkipu voi pakottaa selkävaivoista kärsivän joksikin ajaksi lepoon, mutta liikkumaan lähdetään mahdollisimman pian kivun sallimissa rajoissa. Akuutissa selkäkivussa (kesto alle kuusi viikkoa) liikkuminen voi tarkoittaa toisesta huoneesta toiseen kävelyä ja muuta kotona puuhastelua. Selkää voi kohtuullisesti käyttää kivun sallimissa rajoissa, myös kevyehköä työtä voi mahdollisesti jatkaa. Tavoitteena on normaalin elämän jatkaminen.[7]

Varsinainen liikunta aloitetaan vasta, kun kipu sallii. Kevyttä liikuntaa suositellaan ankarimman kivun mentyä ohi. Vartalolihasten voimia asteittain lisääviä harjoituksia voi ryhtyä tekemään parin viikon kuluttua ensimmäisestä käynnistä vastaanotolla. Selän hyvinvoinnille suotuisia liikuntalajeja ovat kävely ja sauvakävely, hiihto, vesivoimistelu, pyöräily, kuntosaliharjoittelu ja voimistelu sekä tanssi. Selkää voimistavat myös arki- ja hyötyliikunta. Rentoutusharjoitukset laukaisevat lihasjännityksiä ja vilkastuttavat aineenvaihduntaa.

Työtä ja kotitöitä tehtäessä on etsittävä selkää kuormittamattomia asentoja. Oikeat nosto- ja istuma-asennot säästävät selkää. Selkää kannattaa lepuuttaa jo ennen kuin se alkaa oireilla esimerkiksi taukojumppaamalla.

Hyvän ryhdin saavuttaminen on tärkeää selkävaivojen hoidossa. Ryhti on hyvä, jos selkäranka on tasapainossa sivuilta ja takaa katsottuna, ja jos selkärangassa on luonnollinen kyfoosi ja lordoosi. Hyvä ryhti säilyy liikkuessa, istuessa ergonomisella tuolilla kuten satulatuolilla ja kaikissa asennoissa kuormittaen selkää mahdollisimman tasapuolisesti. Ryhtiä voidaan parantaa tekemällä sinnikkäästi ja pitkäkestoisesti yksilöllisesti määrättyjä lihasharjoituksia ja venytyksiä.

Lyhytkestoinen sairausloma riittää suuressa osassa selkäkiputiloja. Lääkäri määrää potilaalle yleensä kipulääkitystä käytettäväksi jaksoittain potilaan kivun laadun ja rytmin mukaan. Kipulääkkeinä voidaan kivun voimakkuuden mukaan käyttää parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä tai tulehduskipulääkkeen ja lievän opioidin yhdistelmävalmistetta. Myös lihasrelaksantteja saatetaan määrätä potilaalle. [7]

Manipulaatiohoito saattaa lyhentää kivun kestoa, ja sitä voidaan eurooppalaisen hoitosuosituksen mukaan harkita lisähoitona akuutissa alaselkäkivussa. Manipulaatiohoidon tulee olla asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön antamaa (esimerkiksi manuaalisen koulutuksen saanut lääkäri, naprapaatti D.N./AMK, OMT-fysioterapeutti tai laillistettu kiropraktikko (D.C.). [8]

Jos kiputila jatkuu vielä kuuden viikon päästä sen alkamisesta, puhutaan subakuutista kivusta. Moniammatillinen kuntoutus subakuutissa selkäkivussa auttaa potilasta palaamaan aiemmin työhön, lyhentää sairauspoissaoloa ja lievittää koettua haittaa. Moniammatillinen hoito toteutetaan usein pääosin perusterveydenhuollossa tai työterveyshuollossa erikoissairaanhoitoa konsultoiden. Kuntoutukseen voi sisältyä työpaikkakäynti ja työhön kohdistettuja toimenpiteitä, kuten ergonomisten olosuhteiden parantamista.

Tässä vaiheessa potilas hyötyy fysioterapeutin toimintakykymittauksista sekä ohjaus- ja neuvontapalveluista (ergonomia, rentoutus, selkäkoulu). Pitkittyvässä selkäkivussa suositellaan asteittain tehostuvia fysioterapeutin ohjaamia lihas- ja yleiskuntoa kohottavia harjoituksia, jolloin potilaan seuranta on tärkeää. Harjoitteluohjelman tulee olla potilaalle räätälöity ja alussa se tulee toteuttaa ohjattuna. Sen on sisällettävä lihasvoimaa lisääviä harjoituksia, venytyksiä ja yleiskunnon kohentamiseen tähtäävää harjoittelua. Selkäkipuisen oma harjoitteluhalukkuus on tärkeää, ja siksi onkin valittava itselle mieluisia lajeja.

Selkäkivun hoidossa kipu pyritään saamaan hallintaan mahdollisimman pian, jottei se kroonistu. Esimerkiksi työterveyshuoltojen järjestämiä selkäkouluja ja –kursseja suositellaan niille potilaille, joilla on toistuvaa tai kroonista eli yli 12 viikkoa kestävää selkäkipua. Kroonisen selkäkivun hoidossa pätevät pääosin samat suositukset kuin subakuutin vaiheen kohdalla. Riittävän intensiivisillä ja pitkäkestoisilla lihasvoimaharjoituksilla sekä yleiskuntoa kohentavilla harjoituksilla on myönteisiä vaikutuksia kroonisen selkäpotilaiden oireisiin ja toimintakykyyn.[7]

Pieni osa alaselkäpotilaista tarvitsee erikoissairaanhoitoa. Tällöin on syytä epäillä muuta kuin tavallista alaselkäkipua. Joissakin tapauksissa esimerkiksi leikkaushoito voi tulla kyseeseen.

Apuvälineitä selkävaivoista kärsivälle:

  • Hyvät kengät vaimentavat selkään kohdistuvia iskuja.
  • Tukiliivin kipuja lievittävästä vaikuttavuudesta selkäkivussa on vain niukkaa näyttöä.
  • Selkälauta saattaa auttaa selän kiputiloihin, mutta asiasta ei vielä löydy tutkimustietoa.
  • Erilaisista alaselkätuotteista kuten tyynyistä voi olla hyötyä jokapäiväisessä elämässä (esimerkiksi lannetukirullat, liiketehostimet ja selkätuet).
  • Istumatyötä tekevälle ergonmoninen satulatuoli ja korkeussäädettävä työpöytä mahdollistavat selkäterveyden kannalta haitattoman työympäristön[9]

Akupunktio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Akupunktio ja jopa akupisteisiin annettu ”hammastikkuhoito” ovat antaneet tavanomaisia keinoja paremmat tulokset selkäkivun hoidossa.[10]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Antti Malmivaara: Alaselkäkipu YKT 3.10.2004, Lääkärin CD
  2. Alaselän sairaudet, Käypä hoito, 6.4.2001
  3. a b Antti Malmivaara Selkäkipu tietoa potilaalle 29.4.2003, Lääkärin CD
  4. a b Tutkimus: Too little exercise and too much sitting: Inactivity physiology and the need for new recommendations on sedentary, Marc T. Hamilton, Genevieve N. Healy, David W. Dunstan, Theodore W. Zderic and Neville Owen,Department of Biomedical Sciences and Dalton Cardiovascular Research Center, University of Missouri, 1600 East Rollins Street, Columbia, MO 65211, USA
  5. EN 1335 osat 1-3
  6. http://rsna2006.rsna.org/rsna2006/V2006/conference/event_display.cfm?em_id=4435870
  7. a b c Kirja: The Biomechanics of Back Pain, kappale 15, M. Adams, N. Bogduk, K. Burton, P. Dolan, 2. pianos, kustantaja: Churchill Livingstone, ISBN 9870443100680, ISBN 0443100683
  8. http://www.backpaineurope.org/web/files/WG1_Guidelines.pdf European Guideline of Acute Nonspecific Low Back Pain
  9. Koskelo, R. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede. ISBN 951-270574-5. 2006.
  10. Hammastikkukin tavallista hoitoa parempi alaselkäkipuihin (Duodecim) 19.5.2009. yle.fi. Viitattu 19.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]