Sekotähkäyökkönen
Sekotähkäyökkönen | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Yökkösmäiset Noctuoidea |
Heimo: | Yökköset Noctuidae |
Alaheimo: | Puuyökköset Xyleninae |
Suku: | Tähkäyökköset Mesapamea |
Laji: | remmi |
Kaksiosainen nimi | |
Mesapamea remmi |
Sekotähkäyökkönen eli urakkatähkäyökkönen (Mesapamea remmi) on harvinainen yöperhoslaji. Sen erottaminen valkotähkäyökkösestä (Mesapamea secalis) tai martotähkäyökkösestä (Mesapamea secalella) ei onnistu ilman genitaalipreparaatin tekemistä. Laji kuvattiin tieteelle vuonna 1985.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji on ulkonäöltään identtinen valkotähkäyökkösen ja martotähkäyökkösen kanssa. Erottavat tuntomerkit ovat ainoastaan genitaalien rakenteissa. Siipiväli on noin 30 mm.[1]
Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji tavattiin Suomesta ensimmäisen kerran Kökarista elokuussa 2002. Sittemmin yksilöitä on tunnistettu etelärannikolla koko Ahvenanmaalta Virolahdelle ulottuvalta alueelta noin kolmekymmentä, joista yksi oli talletettu jo vuonna 1984.[2][1]
Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sekotähkäyökköstä pidetään yleisesti valko- ja martotähkäyökkösten risteymänä.[1][3]
Ravintokasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toukan ravintokasveja lienevät heinät.[2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Kimmo Silvonen, Morten Top-Jensen & Michael Fibiger: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja. BugBook Publishing, 2014. ISBN 978-87-993512-9-9. s. 576
- ↑ a b Pertti Pakkanen
- ↑ Fauna Europaea (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Han's Moths (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Bestimmungshilfe des Lepiforums (Arkistoitu – Internet Archive) (saksaksi)
|