Savupääsky
| Savupääsky | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Eukaryootit Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Varpuslinnut Passeriformes |
| Heimo: | Pääskyt Hirundinidae |
| Suku: | Sinipääskyt Progne |
| Laji: | tapera |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Progne tapera |
|
| Katso myös | |
Savupääsky (Progne tapera syn. Phaeoprogne tapera) on laajalla alueella Keski- ja Etelä-Amerikassa tavattava pääskyihin kuuluva varpuslintu.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savupääsky on suurehko pääsky, kooltaan noin 17,5 cm. Selästään ja päästän laji on väritykseltään harmahtavan ruskea. Kapeat siivet ja hivenen haarapäinen pyrstö ovat muuta yläruumista harmaammat. Kurkku on valkoinen ja rinnan poikki kulkee harmaanruskea juova. P.t. fusca -alalajilla juova jatkuu vatsaan päin tummien pilkkujen muodostamana juovana. Vatsa on väriltään valkoinen.[2][3]
Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keski-Amerikassa lajia tavataan Costa Ricassa ja Panamassa. Etelä-Amerikassa lajia tavataan alueelta, joka ulottuu Venezuelasta Argentiinaan. Lajia tavataan pääosin Andien itäpuolelta. Lajin elinympäristöä ovat avoimet paikat, kuten savannit, joilla kasvaa yksittäisiä puita. Savupääskyt elävät usein vesialueiden lähettyvillä.[2][3]
Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eteläisemmän P.t. fusca -alalajin linnut muuttavat talvehtimaan pohjoisemmaksi Etelä-Amerikan pohjoisosiin ja Karibialle asti. Laji on tavattu muuttoaikoina kaksi kertaa Yhdysvalloista.[2][4]
Laji pesii pääasiassa vanhoissa orneerojen pesissä. P.t. tapera -alalajin linnut voivat pesiä myös muissa koloissa tai rakentaa pesänsä termiittikekoihin, mutta ne suosivat vanhoja orneerojen pesiä. Laji ei pesi kolonioissa toisin kuin monet muut pääskylajit.[2][3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Progne tapera IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.2.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The oscine passerines, s. 49. University of Texas Press, 1989. ISBN 978-0-292-70756-6. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.1.2010). (englanniksi)
- ↑ a b c Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 522. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.1.2010). (englanniksi)
- ↑ Jon Dunn,Jonathan K. Alderfer: National Geographic field guide to the birds of North America, s. 476. National Geographic Books, 2006. ISBN 9780792253143. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 15.1.2010). (englanniksi)