Samnilaissodat

Samnilaissodat
Osa Rooman sotia Italiassa
Päivämäärä: 1. 343 eaa. - 341 eaa. 2. 326 eaa. - 304 eaa. 3. 298 eaa. - 290 eaa. Paikka: Samnium, Italian keskiosat Lopputulos: Samnilaiset hävisivät kaikki kolme sotaa Aluemuutokset: Roomalaiset saivat haltuunsa Italian maat Po -joelta aina Magna Graeciaan
Osapuolet
Rooman tasavalta liittolaisineen	Samnilaisten heimot Etruskien kaupungit Gallialaiset Umbrit ja muita

Samnilaissodilla viitataan roomalaisten ja samnilaisten heimojen välisiin kolmeen sotaan vuosien 343 eaa. - 290 eaa. välillä. Samnilaiset olivat roomalaisten sitkeimpiä vihollisia Italiassa, ja he taistelivat vielä esim. liittolaissodassa Sullaa vastaan. Sotiin osallistuivat lähes kaikki Italian ryhmät, kuten etruskit, umbrit ja galleja.

Varsinkin toisessa, pitkässä sodassa roomalaiset kärsivät vakavia tappioita ja häväistyksiä. Vasta sodat Pyrrhosta ja Karthagoa vastaan toivat yhtä vaikeita tilanteita. Toisaalta vaikeat olosuhteet johtivat myös sotilaallisiin uudistuksiin ja lopulta voitto jätti Rooman keskisen Italian valtiaaksi. Tasavalta sai lisää alueita ja väkilukua (?), ja se siirtyi paikallisista kahakoista suurempaan mittakaavaan.

Sotien kulku

Ensimmäinen samnilaissota

Apenniinien ylänköläisheimot, sabellit, olivat vanhastaan pyrkineet raivaamaan tiensä Latiumin kautta Tyrrhenanmerelle. Etruskit ja latinalaiset pureutuivat kuitenkin maihinsa, ja viimeisen sadan vuoden aikana kulkijoiden muuttoliike oli kääntynyt etelään ja kaakkoon. Heitä oli virrannut Campaniaan, jossa he olivat sivistyneet ja heidän elintasonsa oli noussut, ja he olivat unohtamassa isiensä tavat. 300-luvulla ennen ajanlaskua vahvin vuoristolaiskansa, samnilaiset, alkoi muuttaa alas vuorilta Campanian sukulaistensa jäljissä. Kauempana etelässä bruttien ja lucanialaisten vuoristoheimot painostivat kreikkalaisia siirtokuntia Magna Graeciassa.

Campanialaiset vetosivat Roomaan, joka vastasikin avunpyyntöön. Roomalaisten lähettiläät tapasivat samnilaisten johtajat, mutta heitä kohdeltiin tylysti, ja siitähän seurasi sota.

Ensimmäinen samnilaissota oli lyhyt. Sitä leimasivat Rooman voitot ja sotilaiden kapina, joka tukahtui rauhallisesti diktaattori Marcus Valerius Corvuksen avulla. Sota kesti kaksi vuotta ja päättyi, kun roomalaiset hylkäsivät campanialaiset kukistaakseen kapinan omien liittolaistensa (socii) taholta Latiumissa. Latinalaiset oli vedetty sotaan ilman heidän omaa suostumustaan, ja heitä ärsytti riippuvuus Roomasta.

Huolimatta lyhyydestään sota samnilaisia vastaan antoi Roomalle rikkaan Campanian pohjoisosan, johon kuului myös sen tärkein kaupunki Capua. Roomalaiset historioitsijat värittivät kuvaustaan sodan alusta Thukydidestä lainaten, mutta on kuitenkin uskottavaa että campanialaiset lopulta pyysivät apua.
Jos näin on, tämä voi olla ensimmäinen kerroista, joissa Rooma liittyi sotaan avunpyynnöstä. Oli miten oli, Campania oli tärkeä lisäys Rooman resursseihin, ja sikäläisille on saatettu myöntää Rooman kansalaisuus ilman äänioikeutta (civitas sine suffragio).

Toinen (Suuri) samnilaissota

Vuonna 327 eaa. rauha Campanian tasangon ja Samniumin vuoristolaisten välillä rikkoutui ja samnilaiset perustivat kreikkalaiseen Napoliin varuskunnan. Campanialaiset pyysivät jälleen apua Roomasta, joka vastasi tapansa mukaan - agressiivisesti. Roomalaiset kohtasivat samnilaiset Liris -joen laaksossa ja aloittivat "Suuren samnilaissodan", joka kesti yli kaksikymmentä vuotta ja osoitti varhaista hyökkäävää politiikkaa.
Sodan alkupuolella kärsittiin raskaita tappioita, mutta sitten Roomassa esiintyi elpymistä ja uudistuksia. Ilmeisesti näihin aikoihin roomalaiset vaihtoivat kreikkalaistyylisen hopliittien falangin joustavampaan ja taktisesti lupaavampaan manipuliin, joka sopi paremmin vuoristoiseen maahan.

Alkuun roomalaiset kunnostautuivat niin, että samnilaiset tarjosivat rauhaa. Tasavallan ehdot olivat kuitenkin sietämättömiä, joten sota jatkui. Samana vuonna - 321 eaa - samnilaiset saivat roomalaiset ansaan Kaudinan solassa. Armeijan mukana olivat molemmat kahdesta Rooman konsulista. Samnilaisten johtaja Gaius Pontius tarjosi roomalaisille kaksi vaihtoehtoa; kuolla, tai suostua rauhaan ja 'kulkea ikeen ali'. "Ies" oli roomalaisten keihäistä tehty portti, ja elettä pidettiin todellisena nöyryytyksenä. Konsulit valitsivat lopulta jälkimmäisen. Myöhemmät roomalaiskirjoittajat ovat koettaneet kiertää häpeän väitteillä rauhan torjumisesta Roomassa ja kostosta samnilaisille.

600 equites joutui panttivangiksi. Vangitut konsulit solmivat rauhan viideksi vuodeksi, ja sota pysähtyi joksikin aikaa.

Vuosina 320 ja 319 eaa. roomalaiset hakivat kostoa ja kunnianpalautusta. He saivatkin jotakin menestystä, ja Liviuksen mukaan tämä on yksi suurimpia tapahtumia Rooman historiassa. Siitä huolimatta roomalaiset kärsivät pahan tappion Lautulaessa 315 eaa. Ennen vuotta 314 kohtalo näytti olevan samnilaisten puolella. Campania oli vähällä pettää roomalaiset, ja jotkin samnilaisten kaupungit olivat solmineet Rooman kanssa rauhan. Lisäksi etruskit päättivät sekaantua välienselvittelyyn 311 eaa. Tämä päätti 40 vuotta kestäneen rauhan.

Ensišhokin jälkeen roomalaiset kuitenkin ryhdistäytyivät. Sota muuntui kamppailuksi alueen herruudesta. Vuosien 311 ja 304 välillä Rooma sai sarjan voittoja niin etruskeista kuin samnilaisistakin. Vuonna 308 etruskit tarjosivat rauhaa, joka solmittiin raskain ehdoin. 304 rauhaa pyysivät myös samnilaiset. Ehdot olivat kovat, mutta eivät murskaavat. Rauha solmittiin, ja se kesti vuoteen 298 eaa.

Kronologia

Fresko Kaudinan solan taistelusta

Ensimmäinen samnilaissota (344 - 341 eaa.)

• 342 eaa. - Taistelu Gaurusvuorella
• 341 eaa. - Roomalaiset lopettavat sodan samnilaisia vastaan ja sotivat kapinoivia latinalaisia vastaan (340 – 338 eaa.)

Toinen eli Suuri samnilaissota (326 - 304 eaa.)

• (327 eaa. - Samnilaiset alistavat Napolin)
• 326 eaa. - Suuri samnilaissota alkaa
• 321 eaa. - Roomalaiset väijytetään Kaudinan solassa ja pakotetaan kulkemaan ikeen ali
• 320 eaa. - Samnilaiset hävittävät Fregellaen
• 315 eaa. - Lautulaen taistelu; Samnilaisten selvä voitto
• 314 eaa. - Taistelu Teracinassa; Roomalaisten voitto Fabius Rulianuksen johdolla
• 311 eaa. - Etruskit liittyvät sotaan samnilaisten puolelle
• 310 eaa. - Vadimon järven taistelu etruskien ja roomalaisten välillä
• 308 eaa. - Sota laajenee kun umbrit, picentinit ja marsit liittyvät sotaan Roomaa vastaan. Etruskit ja roomalaiset solmivat rauhan
• 306 eaa. - Hernicien kapina Roomaa vastaan
• 305 eaa. - Bovianumin taistelu päättyy samnilaisten tappioon ja lopettaa vastarinnan tältä haavaa
• 304 eaa. - Sota päättyy. Aequit kukistetaan. Rooma perustaa monia uusia siirtokuntia ja saa haltuunsa suuria osia keski- ja etelä- Italiasta

Kolmas samnilaissota (298 - 290 eaa.)

• 298 eaa. - Sota alkaa
• 298 eaa. - Volterran taistelu
• 298 eaa. - Roomalaiset valtaavat Taurasian, Bovianum Vetuksen ja Aufidenan kaupungit samnilaisilta
• 297 eaa. - Konsuli Fabius Maximus Rullianus saa voiton samniiteista lähellä Tifernumia
• 295 eaa. - Taistelu Sentinumissa
• 294 eaa. - Samnilaiset saavat voiton Luceriassa
• 293 eaa. - Aquilonian taistelu
• 291 eaa. - Roomalaiset rynnäköivät Venusian samnilaiskaupunkiin
• 290 eaa. - Sota päättyy samnilaisten häviöön

Katso myös

• Rooman ryöstö vuonna 390 eaa. tai 387 eaa., ryöstäjinä gallialaiset

• Puunilaissodat, roomalaisten kolme vaikeaa sotaa Karthagoa vastaan

• Keltiberit, sotaisia heimoja Iberian niemimaalla