R-9 Desna
R-9 Desna eli SS-8 Sasin oli neuvostoliittolainen 1. tai 2. sukupolven mannertenvälinen ohjus, joka vanhentui teknisesti 1960-luvulla. Näitä ohjuksia oli Neuvostoliiton asevoimien käytössä 1964–1976.
Ohjuksen detaljisuunnittelu alkoi huhtikuussa 1958 ja ohjus hyväksyttiin valmistusohjelmaan vuoden 1959 lopulla. Ohjuksen esisuunnitelua johti Sergei Koroljov, mutta lopullinen suunnittelu on tuntemattomampien insinöörien käsialaa. Koroljoville tyypillisesti ajoaineena oli nestehappi ja alkoholi, joista nestehappi ei operatiiviselle asejärjestelmälle ole kovin hyvä ratkaisu. Raketin laukaisumassa oli alle puolet R-7-ohjuksesta, joka oli merkittävä kehitysaskel. Ohjus käytti maaliin ohjautumisen loppuvaiheessa radan korjaamiseen vastaanotettuja radiokomentoja, jonka vuoksi se olisi ollut altis häirinnälle kuten Yhdysvaltain keskimatkanohjus Corporal. Tästäkin syystä ohjus edustaa nykyajan mittapuun mukaan alkeellista tekniikkaa. Tästä ohjuksesta kehitettiin kolme eri versioita.
Se muistuttaa SS-7 Saddler-ohjusta. Ohjuksen kantama oli 12 000–13 000 km ja tarkkuus venäläisten mukaan 3 000–3 500 metriä, läntisten tietojen mukaan 1 800–2 000 metriä. Ohjuksessa oli joko 1,65Mt tai suurempi 2,3Mt ydinkärki.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- R-9 Globalsecurity
- FAS SS-8
- SS-8 Sasin (Arkistoitu – Internet Archive)
SS-designaatio:
SS-1 Scunner |
SS-1 Scud |
SS-2 Sibling |
SS-3 Shyster |
SS-4 Sandal |
SS-5 Skean |
SS-6 Sapwood |
SS-7 Saddler |
SS-8 Sasin |
SS-9 Scarp |
SS-10 Scrag |
SS-11 Sego |
SS-12 Scaleboard |
SS-13 Savage |
SS-14 Scamp\Scapegoat |
SS-15 Scrooge |
SS-16 Sinner |
SS-17 Spanker |
SS-18 Satan |
SS-19 Stiletto |
SS-20 Saber |
SS-21 Scarab |
SS-22 Scaleboard |
SS-23 Spider |
SS-24 Scalpel |
SS-25 Sickle |
SS-26 Stone |
SS-27 Stalin/Sickle B |
RS-28 Sarmat |
RS-24 |