Ruotsin nälkämellakat 1917
Ruotsin nälkämellakat olivat vuonna 1917 Ruotsissa tapahtuneita mielenosoituksia ja levottomuuksia, joiden syynä oli ensimmäisen maailmansodan aihettuma elintarvikepula ja säännöstely. Niihin osallistui kevään ja kesän aikana yli neljännesmiljoona ihmistä.[1]
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mielenosoitukset käynnistyivät keväällä 1917 Venäjän helmikuun vallankumouksen innoittamina. Niitä edelsi maaliskuussa tapahtunut pääministeri Hjalmar Hammarskjöldin ero. Ensimmäinen mielenosoitus järjestettiin huhtikuun puolivälissä Västervikissä.[2] Tämän jälkeen nähtiin kiivain mielenosoitusten jakso 19.–29. huhtikuuta, jolloin kymmenillä paikkakunnilla oli liikkeellä yli 250 000 ihmistä. Mielenosoituksia organisoivat Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue sekä syndikalistinen SAC-ammattiliitto. Toukokuusta lähtien suurin osa oli syndikalistien järjestämiä, jolloin niihin alkoi liittymään myös muita teemoja, kuten monarkian kaataminen ja vuonna 1908 Amalthean pommiattentaatista tuomittujen miesten vapauttaminen.[1]
Vakavimmat yhteenotot nähtiin touko–kesäkuussa Tukholmassa (ns. Kesäkuun mellakat),[3] Göteborgissa (Göteborgin leipäkapina)[4] ja Haaparannalla Seittenkarin teollisuusyhteisössä. Seittenkarin kapinan kukistamiseen vaadittiin saarelle lähetetty 500 miehen sotalasosasto, ja sillä oli vaikutuksensa myös vuosien 1917–1918 tapahtumiin Pohjois-Suomessa.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Björk, Gunnela: Hungerkravallerna 1917–18 21.7.2017. Populär Historia. Viitattu 7.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Danielsson, Peter: Hungerupproret i Västervik 1917 – En näve ifrån en svensk revolution 16.4.2017. Kalmar läns museum. Arkistoitu 27.9.2020. Viitattu 7.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Högström, Arne: Juni 1917 26.7.2017. Arbetarrörelsens arkiv och bibliotek. Viitattu 7.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Wedel, Kristian: Den oroliga våren 1917 i Göteborg 5.5.2017. Göteborgs-Posten. Viitattu 7.6.2020. (ruotsiksi)
- ↑ Aatsinki, Ulla: ”Rajat ja radikalismi – pohjoisen työväenliike tiellä vallankumoukseen”, Työväki kumouksessa. Väki Voimakas 30, s. 161–164. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura. ISBN 978-952-5976-59-5. Teoksen verkkoversio (PDF).