Bob Seagren
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Bob Seagren | |||
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
México 1968 | seiväshyppy | |
 Hopeaa |
München 1972 | seiväshyppy | |
Robert ”Bob” Seagren (s. 7. lokakuuta 1946 Pomona, Kalifornia) on yhdysvaltalainen seiväshyppääjä, joka voitti olympiakultaa vuoden 1968 kesäolympialaisissa.
Seagren oli yksi maailman parhaita seiväshyppääjiä 1960-luvulla ja 1970-luvun alussa. Hän voitti muun muassa Pan-Amerikan mestaruuden vuonna 1967[1]. Hän hyppäsi ensimmäisen maailmanennätyksensä tuloksella 532 cm Fresnossa 14. toukokuuta 1966. Hän paransi ennätystä vuonna 1967 tulokseen 536 cm, vuonna 1968 tulokseen 541 cm ja vuonna 1972 tulokseen 563 cm[2].
Vuonna 1968 Seagren osallistui ensimmäisiin olympialaisiinsa ja voitti kultaa tiukassa kilpailussa, jossa kolme parasta hyppääjää ylittivät saman korkeuden 540 cm. Neljä vuotta myöhemmin Münchenissä Seagren sijoittui hopealle.[1] Viime hetkellä ennen kilpailua tuomaristo päätti kieltää uuden Cata-tyypin seipään käytön, mikä pakotti muun muassa Seagrenin kilpailemaan varavälineillä. Itäsaksalainen Wolfgang Nordwig ei käyttänyt Cata-seivästä ja voitti kultamitalin Seagrenin sijoittuessa toiseksi.
Seagren valmistui University of Southern Californiasta vuonna 1968 kilpaili hetken aikaa ammattilaisena. Urheilu-uransa jälkeen Seagren on tehnyt uran televisiossa ja elokuvissa näyttelijänä ja juontajana.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 269–270. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
- ↑ Hannus, Matti: Yleisurheilu - Tuhat tähteä, s. 269, 692. 2. painos. WSOY, 1984. ISBN 951-0-11900-8.
|
1896: William Hoyt | 1900: Irving Baxter | 1904: Charles Dvorak | 1908: Edward Cook ja Alfred Gilbert | 1912: Harry Babcock | 1920: Frank Foss | 1924: Lee Barnes | 1928: Sabin Carr | 1932: William Miller | 1936: Earle Meadows | 1948: Guinn Smith | 1952: Bob Richards | 1956: Bob Richards | 1960: Donald Bragg | 1964: Fred Hansen | 1968: Bob Seagren | 1972: Wolfgang Nordwig | 1976: Tadeusz Ślusarski | 1980: Władysław Kozakiewicz | 1984: Pierre Quinon | 1988: Serhi Bubka | 1992: Maksim Tarasov | 1996: Jean Galfione | 2000: Nick Hysong | 2004: Timothy Mack | 2008: Steven Hooker | 2012: Renaud Lavillenie | 2016: Thiago Braz da Silva | 2020: Armand Duplantis |
| ||||||||||||||
