Risto Solanko

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Risto Solanko (vas.) Suomen Israelin-suurlähettiläänä keskustelemassa presidentti Jitzhak Ben-Zvin ja Abba Ebanin kanssa lokakuussa 1962.

Risto Solanko (vuoteen 1935 Sohlman, 28. heinäkuuta 1901 Tampere[1]7. toukokuuta 1980 Helsinki[2]) oli suomalainen diplomaatti.

Solanko työskenteli ulkoministeriön palveluksessa vuodesta 1929. Hän toimi 1930-luvulla lähetystöavustajana Buenos Airesissa, Rio de Janeirossa ja Oslossa, vuosina 1939–1944 lähetystösihteerinä Washingtonissa, vuosina 1945–1952 ulkoministeriön jaostopäällikkönä ja apulaisosastopäällikkönä, vuosina 1952–1960 lähetystöneuvoksena Lontoossa sekä Tel Avivissa asiainhoitajana 1960–1962 ja suurlähettiläänä vuosina 1962–1964. Solanko siirtyi eläkkeelle vuonna 1968.[1][3][4]

Risto Solangon puoliso vuodesta 1929 oli Siljo Ivalo, jonka isä oli kirjailija Santeri Ivalo ja veli diplomaatti Asko Ivalo.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, palsta 1632. Otava, 1966.
  2. Kuka kukin on 1982, s. 1170. Helsinki: Otava, 1982.
  3. Facta 2001, 15. osa, palsta 106. WSOY, 1985.
  4. a b Kuka kukin on 1970, s. 987. Helsinki: Otava, 1970.
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.