Rauhankappeli

Rauhankappeli eli Resvoin kappeli oli vuosina 1913–1920 Helsingin Katajanokalla Uspenskin katedraalin tontilla sijainnut ortodoksinen kappeli. Rauhankappeli pystytettiin Romanovien hallitsijasuvun vallassaolon 300-vuotisjuhlan ja vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan eli Suomen Venäjän keisarikuntaan liittämisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi. Kappelin juhlalliset vihkiäiset sotilasparaateineen ja jumalanpalveluksineen olivat 27. lokakuuta 1913. Kappelin rakennustyö oli rahoitettu venäläisten toimeenpanemalla kansalaiskeräyksellä. Suomessa kappelia pidettiin Venäjän sortopolitiikan symbolina ja se rakennettiinkin ilman suomalaisten viranomaisten lupaa. Kappelin suunnittelusta oli järjestetty arkkitehtikilpailu, mutta rakennusta ei kuitenkaan toteutettu kilpailun voittaneen suunnitelman mukaisesti. Sen sijaan se toteutettiin venäläiseltä professori L. P. Šiškolta^[1]^[2] tilatun suunnitelman mukaisesti ja myös kappelin rakennustyöt tehtiin venäläisin voimin.

Suomen itsenäistyttyä kansallismieliset ylioppilaat tervasivat kappelin eräänä yönä keväällä 1919. Terva imeytyi kappelin vuolukivisiin seiniin niin lujasti ettei kappelin puhdistaminen onnistunut. Kappeli purettiinkin pian tämän jälkeen 1920.^[2] Kappelin kivet siirrettiin entiselle venäläiselle kaartinhautausmaalle, jossa ne lojuivat hautausmaan nurkassa 1930-luvun lopulle saakka ennenkuin niitä alettiin käyttää uudelleen.^[3]

Helsingin yksityinen kreikkalaiskatolinen seurakunta osti kappelin rakennuskivet ja tiilet rakentaakseen oman Pyhän Nikolauksen kirkon Hietaniemeen. Kappelin suuri muistolaatta päätyi Helsingin Kaupunginmuseoon, kattokruunu sijoitettiin hautausmaan kappeliin, suuri kuparille maalattu jouluikoni Uspenskin katedraaliin ja huipulla ollut risti muistomerkiksi käytöstä poistetulle Hangon ortodoksiselle hautausmaalle.^[1]