Pyhä Anna kolmantena (Leonardo da Vincin maalaus)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Pyhä Anna kolmantena[1]
Neitsyt Maria, Jeesuslapsi, lammas ja Pyhä Anna
Leonardo da Vinci - Virgin and Child with St Anne C2RMF retouched.jpg
nimi Pyhä Anna kolmantena[1]
Neitsyt Maria, Jeesuslapsi, lammas ja Pyhä Anna
tekijä Leonardo da Vinci
valmistumisvuosi 1508-1510 [1]
taiteenlaji öljy puulle
korkeus 168 cm
leveys 130 cm[1]
sijainti Louvre
paikkakunta Pariisi
Piero della Francesca: Kristuksen kaste, 1450. National Gallery.
Yksityiskohta maalauksesta.

Pyhä Anna kolmantena eli Neitsyt Maria, Jeesuslapsi, lammas ja Pyhä Anna on Leonardo da Vincin öljymaalaus, joka kuvaa Pyhää Annaa, Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta, joka tavoittelee lammasta. Lammas symboloi Kristuksen kärsimystä. Kuvassa Neitsyt Maria pyrkii estelemään Jeesusta. Maalaus tilattiin firenzeläisen Santissima Annunziata -kirkon alttaria varten. Kuvan teema oli jo pitkään kiinnostanut Leonardoa, ja samoja hahmoja oli hänen piirustuksessaan Pyhä Anna itse kolmantena.

Sommittelu ja maalaustapa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maalaus on kuuluisa sommittelustaan. Hahmot on sommiteltu kannallaan lepäävän kolmion sisään, ja muodot liittyvät toisiinsa luontevasti kuin oksat puun runkoon.[1] Sommittelua on analysoitu paljon. Kolmiosommitelman hahmot on asetettu vinoon samaan tapaan kuin Pyhässä Hieronymuksessa, äitinsä polvella istuva Maria nojaa eteenpäin pidelläkseen Jeesuslasta.[2]

Leonardon maalauksen maisemaa on sanottu "henkeäsalpaavan kauniiksi".[3] Maalauksessa on havainnollisesti nähtävillä Leonardon kehittämät maalaustavat, jotka myöhemmin yleistyivät ja antoivat eurooppalaiselle maalaustaiteelle ilmeen, joka erotti sen muualla tehdystä taiteesta. Näitä ovat ilmaperspektiivi, chiaroscuro eli kolmiulotteisen vaikutelman luominen valon ja varjon vähittäisillä vaihteluilla ja sfumato eli värien pehmeän utuinen sekoittuminen toisiinsa. Esimerkiksi Piero della Francescan puoli vuosisataa aiemmin maalaama Kristuksen kaste poikkeaa vielä maalaustavaltaan paljon tästä maalauksesta. Piero della Francescan maalauksen taustassa sävyt eivät ilmaperspektiivin tapaan muutu asteittain vaaleammiksi ja vähäkontrastisemmiksi, kuten Leonardon maalauksessa, jossa etäiset vuoret sulautuvat sinertävän harmaaseen utuun. Kristuksen kasteen tarkka tausta on kuvattu samoilla paikallisväreillä kuin etuala.[1]

Myös Leonardon maalaamat hahmot vastaavat enemmän visuaalista kokemustamme. Maalaustekniikka tuo niihin arvoituksellisuutta samaan tapaan kuin koko maalaukseen. Kasvonpiirteet, kuten silmät ja suupielet, on maalattu tarkoituksellisen epätarkasti ja pehmeästi, samaan tapaan kuin Mona Lisassa.[1]

Leonardon maalaustavan ohella teoksen sommittelulla oli laaja vaikutus maalaustaiteeseen. Maalauksesta tehtiin useita kopioita, ja se vaikutti Michelangeloon, Rafaeliin ja Andrea del Sartoon[4] ja heidän kauttaan Pontormoon ja Correggioon. Erityisesti venetsialaiset taidemaalarit Tintoretto ja Paolo Veronese omaksuivat uuden sommittelutavan.

Maalauksen takaa löytyneet piirustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puulle maalatun teoksen toiselta puolelta on löytynyt himmeästi erottuvia piirustuksia, joiden uskotaan olevan Leonardon tekemiä.[5][6] Infrapunamenetelmällä saatiin näkyviin hevosen päätä esittävä noin 10 x 18 cm kokoinen piirustus, joka muistuttaa da Vincin Anghiarin taistelua varten tekemiä luonnoksia. Myös pääkalloa sekä maalauksen tapaan karitsan kanssa leikkivää Jeesus-lasta esittävät piirustukset on löydetty.[5] Piirustuksia tutkitaan tarkemmin samalla kun maalausta restauroidaan.[5]

Freudin tulkinta maalauksesta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sigmund Freud tulkitsi teosta psykoanalyyttisin keinoin esseessään Leonardon lapsuudesta. Freudin mukaan Madonnan vaatteesta paljastuu korppikotkan hahmo, kun maalausta katsotaan poikittain käännettynä. Hän väitti sen olevan merkki passiivista homoseksuaalisuudesta ja viittaavaan tarinaan, josta Leonardo kirjoitti Codex Atlanticukseen sisältyvässä tekstissään. Tarinassa Leonardo kertoo joutuneensa kehdossa korppikotkan hyökkäyksen kohteeksi. Korppikotka oli työntänyt pyrstöään hänen suuhunsa. Freudin mukaan tarina pohjautuu muistoon äidin rinnan imemisestä. Freud perusteli väitettä sillä, että egyptiläisissä hieroglyfeissä korppikotkan kuva tarkoittaa äitiä. Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että kaikki korppikotkat ovat naaraita, jotka hedelmöittyvät tuulen avulla. Tosin sana "korppikotka" on osoittautunut koodeksin saksalaisen kääntäjän käännösvirheeksi.[7]

Freud esitti myös teorian siitä, miksi Leonardo mielellään kuvasi Neitsyt Marian ja Pyhän Annan yhdessä. Aviottomana lapsena hän oli aluksi biologisen äitinsä luona, kunnes hänen isänsä vaimo otti pojan hoitoonsa. Siten Leonardolla oli tavallaan kaksi äitiä. Sekä piirustuksesta että maalauksesta on vaikea sanoa, onko Pyhä Anna riittävän vanha ollakseen Neitsyt Marian äiti.[7]

Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Honour, Hugh & Fleming, John: Maailman taiteen historia, s. 415–416. Helsinki: Otava, 1992. ISBN 951-1-11486-7.
  2. Arasse, Daniel: Leonardo da Vinci. Konecky & Konecky, 1997. ISBN 1-56852-1987.
  3. Wasserman, Jack: Leonardo da Vinci. Abrams, 1975. ISBN 0-8109-0262-1.
  4. Chiesa, Angela Ottino della: The Complete Paintings of Leonardo da Vinci. Penguin, 1967. ISBN 0-1400-8649-8. (englanniksi)
  5. a b c Amazing sketches on flip side of Da Vinci, New York Post 19.12.2008
  6. Samuel, Henry: 'Three da Vinci sketches' discovered in Louvre', 19.10.2008, Telegraph.co.uk
  7. a b Freud, The Writer of Leonardo Viitattu 10.5.2005