Preeriavalkohanhikki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Preeriavalkohanhikki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Valkohanhikit Drymocallis
Laji: arguta
Kaksiosainen nimi

Drymocallis arguta
(Pursh) Rydb.

Synonyymit
  • Potentilla arguta Pursh
Katso myös

  Preeriavalkohanhikki Wikispeciesissä
  Preeriavalkohanhikki Commonsissa

Preeriavalkohanhikki[1] (Drymocallis arguta) on ruusukasvien heimoon kuuluva kasvilaji,[2] joka kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa. Laji luokitellaan nykyisin valkohanhikkien sukuun, mutta aiemmin se luokiteltiin varsinaisiin hanhikkeihin (Potentilla).[3]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preeriavalkohanhikki on monivuotinen ruohokasvi, jolla on parilehdykkäiset lehdet. Lehdyköiden määrä vaihtelee, mutta useimmiten niitä on 7–11. Useimmat lehdet kasvavat ruusukkeesta kasvin juurelta, mutta lehtiä kasvaa jonkin verran myös kukkavarressa vuorottain järjestäytyneinä. Lehdet ovat tiheän ja usein hieman takertuvan karvan peitossa. Kasvilla on yksi suuri pääjuuri, jonka ympärille kasvaa lyhyitä maavarsia; siksi kasvi kasvaa usein tiiviissä rykelmissä.

Mansikankukkia muistuttavat kukat ovat järjestäytyneet tiheäksi rykelmäksi 30–100 senttimetriä pitkän kukkavarren päähän. Samoin kuin mansikankukissa, niissä on viisi valkoista tai kermanväristä terälehteä, joiden välissä on viisi terävää, vihreää verholehteä, sekä keskellä pyöreä emi, jonka ympärillä on kehässä yli 20 hedettä. Mettä erittyy emin alla olevasta renkaasta. Kukat ovat pieniä, joten lyhytkieliset hyönteiset pääsevät helposti käsiksi meteen ja siitepölyyn. Pienet lyhytkieliset mehiläiset käyvät kukissa keräämässä tai syömässä siitepölyä ja mettä, kukkakärpäset saavat ravintoa siitepölystä, kun taas ampiaiset syövät toisinaan mettä. Pölyttyneiden kukkien emeistä kehittyy pienten ruskeiden siementen kärki. Kypsä hedelmä sulkeutuu kuivuneiden verholehtien muodostaman kupin sisälle.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Preeriavalkohanhikin uskotaan olevan puolittain lihansyöjäkasvi.selvennä Vuonna 1999 tehdyssä kokeessa useista Tyynenmeren luoteisrannikolla kasvavista kasveista etsittiin viitteitä lihansyönnistä. Kokeessa käytettiin apuna proteiinien hajottamiskykyä sen määrittämiseksi, mitkä kasvit kykenevät tuottamaan proteaasientsyymejä, joilla ne voivat hajottaa potentiaalisen saaliin. Preeriavalkohanhikin havaittiin pystyvän sulattamaan ja imemään 14C-leimattua leväproteiinia, joka oli sijoitettu kasvin tarttuviin karvoihin. Ei kuitenkaan ole tiedossa, tuottiko ruoansulatusentsyymit itse kasvi vai sen pinnalla eläneet mikrobit.lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Preeriavalkohanhikki – Drymocallis arguta Laji.fi. Viitattu 19.11.2020.
  2. Species Details: Drymocallis arguta (Pursh) Rydb. Catalogue of Life: 2019 Annual Checklist. Viitattu 6.1.2020.
  3. Drymocallis arguta (Pursh) Rydb. gbif.org. Viitattu 6.1.2020.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Drymocallis arguta