Platon (komediakirjailija)
| Platon | |
|---|---|
| Πλάτων | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 400-luku eaa. Ateena |
| Kuollut | 300-luku eaa. |
| Ammatti | näytelmäkirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Aikakausi | klassinen kausi |
| Tyylilajit | komedia |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Platon (m.kreik. Πλάτων, Platōn, myös Πλάτων Κωμικός, Platōn Kōmikos, lat. Plato Comicus; toimi n. 428–389 eaa.) oli antiikin kreikkalainen komediakirjailija, joka edusti niin kutsuttua vanhaa komediaa ja oli sen merkittävimpiä edustajia. Hän oli kotoisin Ateenasta.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Platon oli Aristofaneen, Frynikhoksen, Eupoliin ja Ferekrateen aikalainen. Hän osallistui näytelmäkilpailuihin ensimmäisen kerran 88. olympiadin aikaan eli vuonna 427 eaa.[1] Marcellinuksen mukaan Platon oli vuonna 391 eaa. kuolleen Thukydideen aikalainen,[1][2] mutta hänen on täytynyt elää jonkin verran pidempään, sillä Plutarkhos lainaa häneltä kohtaa, joka viittaa demagogi Agyrrhioksen nimittämiseen armeijan komentajaksi Lesbokselle vuonna 390 eaa.[1][3] Näin hänen on täytynyt vaikuttaa ainakin noin vuosien 428 eaa. ja 389 eaa. välillä.
Platonin henkilöhistoriasta ei tiedetä juuri mitään muuta. Suda kertoo hänen olleen niin köyhä, että hän joutui kirjoittamaan komedioita muiden henkilöiden nimiin.[4] Tämän lähteeksi Suda mainitsee Platonin komedian Peisandros, jossa kirjailija viittaa muille työskentelyyn. Tarina köyhyydestä on kuitenkin todennäköisesti keksitty kyseisen kohdan perusteella. Sen sijaan Platon teki ilmeisesti kuten Aristofanes, eli esitti joitakin näytelmiään muiden nimillä, mutta otti niistä kyllä mieluusti kunnian jos ne menestyivät.[1]
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Platon luetaan yhdeksi tärkeimmistä vanhan komedian kirjailijoista. Grammaatikkojen käyttämistä ilmauksista ja hänen näytelmiensä suuresta säilyneiden katkelmien lukumäräästä voidaan päätellä, että hän hävisi suosiossa ainoastaan Aristofaneelle. Platonin komediat muistuttivat jo jossakin määrin keskikomediaa, ja siksi jotkut grammaatikot ovat lukeneet hänet kuuluvaksi tähän vaiheeseen.[1]
Platon hyökkäsi komedioissaan Aristofaneen tavoin aikansa väärinkäytöksiä ja väärin tehneitä henkilöitä kohtaan. Erityisesti hänen hyökkäystensä kohteena olivat demagogit Kleon, Hyperbolos, Kleofon ja Agyrrhios, dithyrambirunoilija Kinesias, kenraali Leagros sekä puhujat Kefalos ja Arkhinos. Kaikissa näytelmissä ei kuitenkaan ollut poliittisia viittauksia. Hän piti populistista retoriikkaa yhtenä suurimpana onnettomuuksien aiheuttajana kotimaalleen.[1]
Näytelmistä tiedetään nimiltä seuraavat:
|
|
Seuraavien näytelmien ajoitus tunnetaan: Kleofon sai kolmannen palkinnon 93. olympiadin neljäntenä vuonna eli 405 eaa., kun ensimmäisen palkinnon sai Aristofaneen Sammakot ja toisen Frynikhoksen Muusat. Peisandros esitettiin 89. olympiadissa noin vuonna 423 eaa. ja Perialges hieman myöhemmin. Hyperbolos esitettiin 91. olympiadissa vuonna 415 eaa., Lähettiläät (Presbeis) noin 97. olympiadissa vuonna 392 eaa. ja Faon saman olympiadin toisena vuonna eli 391 eaa. Laios vaikuttaa olleen yksi Platonin viimeisistä näytelmistä.[1]
Toinen Platon?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiemmin mainittiin jo Platonin yhdistäminen vanhan komedian sijasta tai lisäksi keskikomediaan. Joskus hänet mainitaan jopa uuden komedian edustajana.[1][5] Siksi joskus on oletettu toinen uuden komedian komediakirjailija ”Platon nuorempi”, joka olisi elänyt Epikuroksen ajan jälkeen.[1][6] Diogenes Laertios mainitsee kuitenkin vain yhden Platon-nimisen komediakirjailijan, eikä ole mitään erityistä syytä olettaa, että näitä olisi ollut kaksi.[1] Joskus komediakirjailija Platon on sekoitettu myöhemmissä antiikin lähteissä myös tunnetumpaan filosofi Platoniin.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Plato (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Marcellinus: Thukydideen elämä (Vit. Thuc.) s. 11, ed. Bekker.
- ↑ Plutarkhos: Poliittisia neuvoja (Praecepta gerendae reipublicae) 801b.
- ↑ Suda, Ἀρκάδας μιμούμενοι.
- ↑ Athenaios: Deipnosofistai 3.103c, 7.279a.
- ↑ Clinton, Henry Fynes: Fasti Hellenici: The civil and literary chronology of Greece, from the earliest accounts to the death of Augustus, s. xlvii. Univ. Press, 1834. Teoksen verkkoversio.