Pitkälammi (Tammelan Kaukola)
| Pitkälammi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Kanta-Häme |
| Kunnat | Tammela |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Pyhäjärven alue (35.93) |
| Laskujoki | ei ole [1] |
| Järvinumero | 35.931.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 97,5 m [1] |
| Rantaviiva | 0,599 km [2] |
| Pinta-ala | 0,01749 km² [2] |
 Pitkälammi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pitkälammi on Kanta-Hämeessä Tammelassa Kaukolannummella sijaitseva kaksiosainen lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistön Loimijoen valuma-alueella Pyhäjärven alueeseen. Lammen ranta on Saaren kansanpuiston länsipuolen rajana.[2][1]
Joissakin yhteyksissä Pitkälammella tarkoitetaan samassa painaumassa olevista kolmesta lammesta eteläisintä.
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lampi on kuroutunut keskeltä kahdeksi vesialtaaksi, mutta siitä käytetään kartoissa vain yhtä nimeä kuten historiansa aikana aina. Lammen eteläisen osan pinta-ala on 1,7 hehtaaria, mutta molempien altaiden yhteinen pinta-ala on yli 3 hehtaaria. Eteläosan pituus on 270 metriä ja pohjoisen osan 190 metriä. Eteläosan leveys on 120 metriä ja pohjoisosan leveys on 80 metriä. Yhteensä osien pituus on 450 metriä ja leveys 120 metriä. Lampeen ei laske yhtään tulo-ojaa eikä siitä laske pois ojia. Se saa vetensä pääasiassa pohjavedestä. Eteläosan rantaviiva on 600 kilometriä pitkä ja molempien osien yhteispituus on 1,1 kilometriä.[2][1]
Rannat ovat länsipuolelta pääosin soista metsämaastoa ja itäpuolelta pääosin harjun reunassa kasvavaa kangasmetsää. Lammen itäpuolella kulkee Kaukolanharju, jonka rinne laskee suoraan lampeen. Itäranta onkin Saaren kansanpuiston raja. Rannoilla on neljä loma-asuntoa, joille johtaa tiet Kaukolan kylältä.[1]
Länsipuolella on vielä yksi lampi Härjänsilmä, joka on myös pohjavedestä vetensä saava suppa.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Senaatin kartastossa vuodelta 1884 Pitkälampi on piirretty vielä pitkänä ja kapeana järvenä, jonka keskikohta oli hieman kaventunut, mutta jonka vesialue oli vielä yhtenäinen. Tämän perusteella voidaan päätellä, että järven soistuminen ja umpeenkasvu on tällä välin edennyt ja jossakin vaiheessa keskikohta olisi kuroutunut kahtia. Lammen nimi on siitä huolimatta säilynyt, vaikka lammen muoto ei enää ole pitkä. Viereinen lampi Ammeenpohja saattaa olla samanlaisen soistumisen aikaansaama pienempi lampi.[3][4]
Luonnonhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viime jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten, kun mannerjäätikkö suli ja sen reuna vetäytyi kohti luodetta, purki jäätikön alta virtaava jäätikköjoki nykyiseen Kaukolaan vetensä. Veden virtauksen mukana kulkeutui paljon kiveä ja hiekkaa, jota läjittyi purkaustunneliin ja kasautui purkausaukon eteen. Nämä kivi- ja hiekkajäänteet muodostavat Kaukolannummen harjut, joka osa Lopelta Humppilaan jatkuvaa harjujaksoa. Suurin harju on Kaukolanharju, jonka pitkä yhtenäinen selänne kiemurtelee nummen reunaa.[5][6]
Kaukolanharju muodostaa Pyhäjärven ja Kuivajärven väliin rikkonaiseen kannaksen, jossa veden täyttämät harjujen välit ja supat muodostavat mosaiikkimaisen vyöhykkeen. Harjun rakenteita kulkee myös järven vedenpinnan alla ja osa niistä ovat peittyneet myös savien alle. Alue on nykyään osa Saaren kansanpuistoa, jossa voi vapaasti retkeillä ja tutustua luonnonkohteisiin ja alueen historiaan.[5]
Alueen 11−13 lampea ovat syntyneet, kun jäätikköjoen suuaukon reunan jääseinämästä irtosi jäävuorenkappaleita, jotka hautautuivat hiekan joukkoon. Myöhemmin, kun mannerjään reuna oli vetäytynyt riittävän kauaksi, hiekan alla olleet jäävuoret sulivat ja hiekkaan jäi sille paikalle syvä ja jyrkkäreunainen painauma. Näitä painaumia kutsutaan harjusupiksi tai vain supiksi.[5][6][7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Pitkälammi, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 10.3.2015.
- ↑ Maanmittauslaitos: Senaatinkartasto: Tammela (XII 24) kartta (Arkistoitu – Internet Archive), 1884, Arkistolaitos
- ↑ Kalmbergin kartasto: Koottu kartasto, suoraan: kartalle (fc20050967.jpg), 1855-56
- ↑ a b c Saaren kansanpuisto Luontoon.fi. 2015. Metsähallitus. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ a b Jäätikköjokimuodostumat GTK. Geologinen tutkimuskeskus. Viitattu 11.3.2015.
- ↑ Saaren kansanpuisto - Järvet ja lammet tammela.fi. 2015. Tammela: Tammelan kunta. Arkistoitu 2.4.2015. Viitattu 11.3.2015.
