Pellene
| Pellene | |
|---|---|
| Πελλήνη | |
| Sijainti | |
  Pellene |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Pellíni, Xylókastro-Evrostína, Korinthia, Peloponnesos |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akhaia |
Pellene (m.kreik. Πελλήνη, Pellēnē) eli Pellana (door. Πελλάνα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akhaiassa Kreikassa.[1][2][3] Sen arkeologinen alue sijaitsee Xylókastro-Evrostínan kunnassa lähellä nykyistä Pellínin kylää.[4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pellene oli Akhaian itäisin kaupunki. Se sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan pohjoisosassa noin 60 stadioninmitan eli 10 kilometrin päässä Korintinlahden etelärannikosta. Sen länsipuolella sijaitsi Aigeira ja itäpuolella Korinthian Sikyon. Kaupungin akropoliina eli linnavuorena toimi kukkula, joka jakoi alakaupungin kahteen osaan. Kaupungin itäpuolelta virtasi Sys-joki ja länsipuolella Krios-joki.[2][3][6]
Pellenen satamana toimi Aristonautai (Ἀριστοναῦται), jonka oletetaan sijainneen joen suussa nykyisen Xylókastron kaupungin paikalla. Aiemmin se on sijoitettu myös hieman lännemmäksi nykyisen Kamárin kylän paikalle. Lähellä nykyisen Pitsán suunnassa sijaitsi Pellenen alaisuuteen kuulunut Gonussa (myös Gonoussa, Gonoessa, Donussa, Donoussa).[2][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin esitettiin saaneen nimensä Pallas-jättiläisestä. Argoslaiset pitivät nimen alkuperänä argoslaista Pelleniä, joka oli Forbaksen poika. Varhaisin maininta Pellenestä on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jossa se esiintyy yhtenä mykeneläisistä kaupungeista, jotka lähettivät laivoja Troijan sotaan. Perinteen mukaan Pallenen niemen Skionen asukkaat Khalkidikellä olivat Akhaian Pellenen asukkaita, jotka jäivät seudulle paluumatkalla Troijasta.[3]
Mykeneläisen ja homeerisen ajan Pellene saattoi sijaita eri paikassa kuin myöhempi kaupunki. Sikyon tuhosi sen ja se rakennettiin uudelleen 500-luvulla eaa. Peloponnesolaissodan alussa Pellene oli ainoa Akhaian kaupungeista, joka liittyi Spartan puolelle. Myöhemmin monet muut seurasivat sen esimerkkiä. 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla kaupungin tyranniksi nousi Makedonian ja Aleksanteri Suuren avulla Khairon. Akhaian liiton uudelleen perustamisen jälkeen eri osapuolet valtasivat kaupungin vuorotellen.[3]
Kaupunki linnoitettiin uudelleen roomalaisella kaudella. Se oli olemassa vielä Pausaniaan aikana 100-luvulla jaa. Kaupungissa järjestettiin Apollonin kunniaksi Theoksenia-juhlia, joihin kuului urheilukilpailut. Niiden palkintoina jaettiin pelleneläiset viitat, joista kaupunki oli tunnettu. Toinen kaupungissa järjestetty juhla oli Dionysoksen kunniaksi vietetty Lampteria.[2][3] Kaupunki löi omaa rahaa.[6]
Alarikin johtamat visigootit tuhosivat Pellenen vuonna 396 jaa. Kaupungin arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1931–1932 Anastásios Orlándoksen johdolla.[6]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pellenen akropolis oli linnoitettu. Kaupungin alueelta on löydetty hajanaisia muurien ja muiden rakennusten jäänteitä. Pääosa niistä on akropoliin harjaan länsirinteessä, pienempi osa itärinteessä.[2][3] Kaupungin alueelta on löydetty muun muassa pieni teatteri sekä hautoja ja piirtokirjoituksia.[6]
Pausaniaan mukaan kaupungissa oli Athenelle omistettu temppeli, jossa oli Feidiaan kullasta ja norsunluusta veistämä jumalattaren kulttikuva. Feidiaan sanottiin veistäneen sen ennen Ateenan Akropoliilla olleita tunnetumpia Athene-veistoksia. Kaupungissa oli myös gymnasion sekä Eileithyialle, Poseidonille, Artemiille, Dionysos Lampterille ja Apollon Theokseniokselle (Muukalaisten Apollonille) omistetut pyhäköt. Apollonin pyhäkössä oli tämän pronssinen kulttikuva.[2][3][6]
Noin 60 stadioninmitan päässä kaupungista nykyisen Xylókastron Tríkalan suunnassa sijaitsi Mysaion eli Demeter Mysian temppeli, ja sen lähellä nimellä Kyros tunnettu Asklepioksen temppeli-parantola. Nykyisessä Kamárissa noin kuusi kilometriä Pellenestä länteen sijaitsi pelleneläisten linnoitus nimeltä Oluros, joka oli käytössä ainakin 300-luvulla eaa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”240 Pellene”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Pellene”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h Smith, William: ”Pellene”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Pellene Pleiades. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ Πελλάνα, Αρχαία πόλη Greek Travel Pages. Viitattu 4.9.2017.
- ↑ a b c d e Αρχαία Πελλήνη Δρόμοι του Παυσανία. Arkistoitu 13.10.2017. Viitattu 4.9.2017.