Pavel Tretjakov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ilja Repin, Pavel Mihailovitš Tretjakov, 1901.
Ivan Kramskoi, Vera Nikolajevna Tretjakova, 1876.

Pavel Mihailovitš Tretjakov (ven. Павел Михайлович Третьяков; 27. joulukuuta (J: 15. joulukuuta) 1832 Moskova16. joulukuuta (J: 4. joulukuuta) 1898 Moskova) oli venäläinen kauppias, taidekerääjä, filantrooppi ja mesenaatti, joka tunnetaan nimeään kantavasta taidekokoelmasta ja museosta, Tretjakovin galleriasta.[1]

Pavel Tretjakov aloitti taiteen keräämisen vuonna 1856 hankkimalla kaksi maalausta.[1] Ensimmäinen näistä oli Vasili Hudjakovin maalaus Kahakka suomalaisten salakuljettajien kanssa (1853).[2][3]

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pavel Tretjakov ei ollut ainoastaan intohimoinen taiteen keräilijä, vaan hän jatkoi kauppiassukunsa perinteitä elämänsä loppuun asti toimien isänsä ja isoisänsä tavoin liike-elämässä. Vuonna 1860, jolloin hän oli 28-vuotias, hän testamenttia laatiessaan määritteli itse selkeästi tehtävänsä. Se oli sellaisen julkisen ja kaikille avoimen kaunotaiteiden säilytyspaikan perustaminen, joka toisi monille hyötyä ja kaikille, sukuun ja säätyyn katsomatta, mielihyvää. Testamenttiin sisältyi lisäys: "Haluaisin jättää jälkeeni kansallisen gallerian, se on gallerian, joka koostuu venäläisten taiteilijoiden tauluista.". Tretjakov käytti koko loppuelämänsä tämän periaatteen toteuttamiseen.

Tretjakov seurasi 1880-luvun jälkipuolen taide-elämän nousua ja reagoi nopeasti maansa kulttuurin uusiin muutoksiin. Hän huolehti siitä, että kaikkea sellaista, missä hän saattoi tunnistaa aitoa lahjakkuutta ja todenmukaista elämänkuvausta, hankittiin hänen kokoelmiinsa. Vaikka Tretjakov ei saanut erityistä taiteellista koulutusta, hänellä oli sivistynyt ja hienostunut taiteellinen vaisto, jonka avulla hän pystyi valitsemaan suuresta taulujen määrästä merkittävimmät ja venäläiselle koulukunnalle luonteenomaisimmat teokset. Tretjakov ei toiminut ainoastaan omien mieltymystensä ja makunsa mukaisesti, vaan pystyi myös arvioimaan teosten merkityksen venäläisen taiteen historialle. Taiteilijat arvostivat häntä jakaen yhteisen päämäärän, tukien toisiaan ja luottaen toisiinsa tavoitteessaan, jonka päämääränä oli perustaa venäläisen taiteen museo.

Pavel Tretjakov ymmärsi etevien aikalaistensa merkityksen ja halusi säilyttää jälkipolville heidän henkilöhahmonsa. Tretjakovin tilauksesta syntyi muotokuvagalleria 1870-luvun venäläisen kulttuurielämän vaikuttajista, kirjailijoista, säveltäjistä ja monista muista taiteen alan toimijoista. Tilaustöitä Tretjakoville maalasivat muun muassa Vasili Perov, Ivan Kramskoi, Nikolai Nevrev, Nikolai Ge ja Ilja Repin. Muotokuviin ikuistuivat niin Aleksandr Ostrovski, Fjodor Dostojevski, Ivan Turgenev, Leo Tolstoi, Anton Rubinstein, Pjotr Tšaikovski kuin moni muu merkittävä venäläisen taiteen vaikuttaja. Mallien valinta kertoo Tretjakovin ymmärtäneen heidän panoksensa arvon venäläiselle kulttuurille.[4]

Vuonna 1892 Pavel Tretjakov lahjoitti omansa ja jo kuolleen veljensä kokoelmat, yhteensä yli kolmetuhatta teosta, Moskovan kaupungille.[1] Kokoelmasta muodostettiin Tretjakovin galleria. Elämänsä loppuun eli vuoteen 1898 asti hän jatkoi toimintaansa gallerian hyväksi ja huolehti sen kokoelmien täydentämisestä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Nanne Raivio: Hyötyä ja mielihyvää kansalle. taidemuseo.fi, 2008, nro 1, s. 21.
  2. LOT 122 Vasily Grigorievich Khudiakov 1826–1871 The revolt of the Armenians of Zeythoun of 1862 – Sotheby's-huutokaupan myyntiluettelo (englanniksi)
  3. Tretjakovskaja Gallery(englanniksi)
  4. 1800-luvun venäläiset mestarit, näyttelyjulkaisu: Tretjakovin galleria Helsingin Wanhassa Satamassa 4.12.1989–14.1.1990.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]