Panaman kanavavyöhykkeen mellakat 1964
Panaman kanavavyöhykkeen mellakat 1964 olivat väkivaltaiseksi osoittautuneita amerikkalaisvastaisia mellakoita tuolloin Yhdysvaltojen hallitsemalla Panaman kanavavyöhykkeellä nykyisessä Panamassa. Mellakoiden välitön syy oli kiista Panaman lipun nostamisesta vyöhykkeellä. Neljä päivää kestäneissä mellakoissa kuoli useita ja haavoittui satoja.
Kysymys kanavavyöhykkeestä ratkaistiin lopullisesti vasta vuonna 1977, jolloin sovittiin Yhdysvaltojen hallitsevan aluetta vuoden 1999 loppuun saakka, minkä jälkeen se luovutettiin Panamalle.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Panama itsenäistyi Kolumbiasta Yhdysvaltojen tuella vuonna 1903. Maasta tuli itsenäistymisen jälkeen Yhdysvaltojen suojeluksen alainen valtio Hay–Bunau–Varilla-sopimuksella. Yhdysvallat sai myös hallittavakseen Panaman kanavavyöhykkeen vuosikorvausta vastaan.[1]
Panaman kanavan rakennustyöt valmistuivat vuonna 1914. Kanavavyöhykkeestä tuli Panamalle poliittinen kysymys. Maan eri poliittiset ryhmittymät käyttivät kysymystä kanavavyöhykkeestä sisäpolitiikassa huomion saavuttamiseksi. Yhdysvaltojen vastaiseen mielialaan vaikuttivat myös kansainväliset tapahtumat, kuten Suezin kanavan omistukseen liittynyt Suezin kriisi ja Kuuban vallankumous.[1]
Vuonna 1955 solmittiin Remón–Eisenhower-sopimus, jonka mukaan Yhdysvaltojen ja Panaman lippuja oli liputettava "tasavertaisesti" kanavavyöhykkeellä. Kun joukko panamalaisia opiskelijoita ei 3. marraskuuta 1959 kuitenkaan saanut nostaa Panaman lippua salkoon, puhkesi levottomuuksia.[2] Vuoden 1959 mielenosoitukset olivat vähällä johtaa kanavavyöhykkeen valtaukseen.[1]
Yhdysvalloissa uusi presidentti John F. Kennedy ja Panaman presidentti Roberto Francisco Chiari halusivat lievittää jännitteitä kanavavyöhykkeen suhteen. Kennedy määräsi kanavavyöhykkeelle 15 erityistä aluetta, joilla Panaman lippua voitaisiin liputtaa. Eräs kanavavyöhykkeen asukas kyseenalaisti kuitenkin Kennedyn säädöksen oikeudessa estääkseen Panaman lipun liputtamisen, mikä kasvatti jännitteitä entisestään.[2]
Mellakat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanavavyöhykkeellä Balboassa sijainneen lukion oppilaat nostivat tammikuussa 1961 salkoon Yhdysvaltojen lipun mutta jättivät nostamatta Panaman lipun.[1] Lukio sijaitsi yhdellä 15. Kennedyn asettamasta liputusalueesta. 9. tammikuuta joukko panamalaisia opiskelijoita saapui lukiolle, jossa he kohtasivat Panaman lipun nostoa vastustaneen joukon paikallisia yhdysvaltalaisia. Tilanteesta puhkesi neljä päivää kestäneet mellakat, jotka laantuivat vasta 14. tammikuuta.[2] Yhdysvaltalaiset joukot ampuivat vyöhykkeelle saapuvia panamalaisia väkijoukkoja. 12[2]–21 panamalaista kuoli. Haavoittuneita oli noin 300.[1] Materiaalivahingot alueella olivat huomattavat.[2]
Seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Yhdysvaltojen ja Panaman välit saavuttivat mellakoiden yhteydessä aallonpohjan. Chiarin hallitus vastasi mellakoiden tukahduttamiseen katkaisemalla diplomaattisuhteet Yhdysvaltoihin.[1] Yhdysvaltain presidentti Lyndon B. Johnson katkaisi puolestaan kaiken Yhdysvaltojen Panamalle antaman taloudellisen avun. Kaikki yhdysvaltalaiset työntekijät Panamassa määrättiin kanavavyöhykkeelle. Panaman talous kärsi huomattavasti kolme kuukautta kestäneen diplomaattisen kiistan aikana. Toisaalta nyt myös Yhdysvalloissa oli huomattu kanavavyöhykkeen hallitsemisen vaikeus. Aluetta oli hankala puolustaa esimerkiksi sabotaasia vastaan. Tietyt yhdysvaltalaiset tahot olivat myös alkaneet esittää mielipiteitä vaihtoehtoisesta toiminnasta vyöhykkeen suhteen, kuten että vyöhyke voitaisiin antaa esimerkiksi kansainvälisten tahojen, kuten YK:n tai Amerikan valtioiden järjestön hallittavaksi.[2]
Lopulta molemmat osapuolet tunnustivat kanavavyöhykkeen tilanteen ratkaisun tärkeyden. Chiarin seuraaja Marcos Aurelio Robles solmi diplomaattiset välit uudestaan 3. huhtikuuta 1964. Kanavavyöhykkeen tilanteen lopullisen ratkaisun saaminen kesti kuitenkin vielä vuosia. Vasta vuonna 1977 tuolloinen Panaman sotilasjohtaja, kenraali Omar Torrijos ja Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter sopivat kanavavyöhykkeen hallinnan siirtyvän Panamalle 31. joulukuuta 2000.[1]