Osuuspankintalo (Tampere)
| Osuuspankintalo | |
|---|---|
| Kansallis-Osake-Pankin talo | |
 Osuuspankintalon julkisivua vuonna 2017. |
|
| Osoite | Kauppakatu 4 |
| Sijainti | Tammerkoski, Tampere |
| Koordinaatit | |
| Rakennustyyppi | liike- ja toimistorakennus |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
| Suunnittelija | Vilho Penttilä (muutokset Bertel Strömmer) |
| Rakennuttaja | Kansallis-Osake-Pankki |
| Omistaja | Peab |
| Julkisivumateriaali | graniitti, rappaus[1] |
| Kerrosluku | 5 |
 |
|
Osuuspankintalo (alun perin Kansallis-Osake-Pankin talo) on arkkitehti Vilho Penttilän suunnittelema, vuonna 1910 valmistunut pankkirakennus, joka sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Kauppakatu 4. Talon rakennutti toimipaikakseen Kansallis-Osake-Pankki. Vuonna 1938 se muutti muihin tiloihin ja myi kiinteistön Tampereen Seudun Osuuskassalle, josta myöhemmin tuli Tampereen Seudun Osuuspankki. Nykyään talon omistaa rakennusyhtiö Peab.[2][3][4]
Arkkitehtuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talo oli alkuaan kolmikerroksinen, ja se edusti kansallisromanttista tyyliä niin ulkoa kuin sisältäkin. Keskellä pääjulkisivua kohosi korkea vuolukivillä verhottu torni. Vuonna 1940 talon länsipäätyyn osui talvisodassa pommi, joka hajotti tornin ja vaurioitti kaikkia kerroksia. Korjaustyöt vaikuttivat huomattavasti rakennuksen myöhempään ulkoasuun: 1950-luvulla talo korotettiin viisikerroksiseksi, mikä toi siihen piirteitä senaikaisesta liikerakentamisesta. Korotuksen suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer.[3][5] Viidennestä kerroksesta tehtiin sisäänvedetty.[1]
Alkuperäisestä pääjulkisivusta ovat enää jäljellä lähinnä toisen ja kolmannen kerroksen graniittiset lohkomaiset pinnat. Myös porttikäytävän pielissä on säilynyt kiveen hakattuja jugendtyylisiä koristeita. Pankin sisätilat on nykyaikaistettu, eikä alkuperäisiä rakenteita juurikaan ole näkyvissä. Pankkisalin päätyä koristaa kuitenkin edelleen taiteilija Joseph Alasen seinämaalaus Elonkorjuu, joka oli osa vanhaa sisustusta.[6]
Osuuspankintalon julkisivut ja pankkisali on suojeltu asemakaavalla. Suojelumerkinnän mukaan kyseessä on ”rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus”, jota ei saa purkaa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Hirvikallio, Seija: Kymppikortteli, Tampere: Kulttuuriympäristöselvitys (PDF) s. 5. Tampere: Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2014. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ Hirvikallio, Seija: Vanha Osuuspankin talo / Kauppakatu 4: Rakennushistoriallinen selvitys (PDF) s. 4, 6, 17, 22, 28, 38. Tampere: Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2014. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ a b Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, s. 49. Tampere: Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö, 1998. ISBN 951-609-076-1.
- ↑ Hinnerichsen, Miia: Tampere, De Gamlas Hem: Rakennusinventointi Eteläpuiston ja lähiympäristön asemakaavaa varten (PDF) karttaliite 2. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2016. Viitattu 27.1.2019.
- ↑ Hirvikallio 2014, Rakennushistoriallinen selvitys, s. 10, 14, 17, 19, 38, 40.
- ↑ Hirvikallio 2014, Rakennushistoriallinen selvitys, s. 10, 16, 22, 38–40.
- ↑ Hirvikallio 2014, Rakennushistoriallinen selvitys, s. 4, 39.