Omavaraopisto
Omavaraopisto on omavaraisuuteen keskittyvä oppimiskeskus Rasimäellä, Nurmeksessa. Se on perustettu 2018. Omavaraopisto opettaa omavaraistalouteen kuuluvia taitoja ja järjestää puolen vuoden mittaista omavaraisuuteen perehdyttävää opintokokonaisuutta yhdessä Kainuun Opiston kanssa. Omavaraisuuskurssi-opintokokonaisuutta on järjestetty vuodesta 2021 alkaen.[1][2] Kurssin tavoitteena on kasvattaa itsenäisiä ihmisiä, joilla on riittävät taidot elämän perusedellytysten tuottamiseen omavaraisesti ja itseluottamusta omaehtoiseen päätöksentekoon.[3] Toiminnallaan Omavaraopisto tavoittelee ekologisesti kestävämpää maailmaa.[1]
Huhtikuusta lokakuuhun kestävällä Omavaraisuuskurssilla opetellaan viljelemään, säilömään, rakentamaan ja remontoimaan sekä tekemään käsitöitä ja valmistamaan tarve-esineitä ilman polttomoottoreilla käyviä koneita tai sähköä. Yhteisillä viljelmillä ja kurssilaisten omilla palstoilla käytetyt viljelymenetelmät perustuvat opettajien kokemuksiin eivätkä ole sidottu mihinkään tiettyyn koulukuntaan.[1][4] Omavaraisuuskurssilla pyritään viljelemään ja keräämään seuraavan vuoden kurssin tarvitsema ruoka käyttämättä maatalouskoneita tai teollisia lannoitteita. Kurssin pääopettajana toimii Maria Dorff, jonka lisäksi kurssilla opettaa joukko vierailevia opettajia. Omavaraopiston toinen perustaja Lasse Nordlund toimii taustavoimana ja opettaa kurssilla vain satunnaisesti. Kurssilla ei opeteta eläintenhoitoa, mikä perustuu Nordlundin kokemukseen eläintenpidon työläydestä ja tehottomuudesta verrattuna kasvisten viljelyyn.[3][5]
Omavaraopiston taustalla on Omavara ry -niminen vuonna 2018 perustettu rekisteröity yhdistys.[4] Yhdistyksen tarkoituksena on edistää yksilöiden ja yhteisöjen omavaraisuutta, vaalia kansalais- ja perinnetaitojen säilymistä ja kehittymistä, edistää ekologisesti kestävää elämäntapaa sekä kasvattaa kansalaista ja yhteiskunnan kykyä vastata talous-, energia- ja ympäristökriiseihin paikallisella tasolla.[6]
Yhdistys on saanut hankerahaa Vaara-Karjalan LEADER ry:ltä kurssitoiminnan suunnitteluun ja investointirahaa opintolinjan tarvitseman infrastruktuurin kuten Väentuvan eli kokoontumistilan, huussin ja halkoliiterin rakentamiseen.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Viilo, Tuulikki: Onko nykyaikainen elämäntapamme vain väliaikainen vaihe? Suomesta löytyy paikka, jossa opiskelleilla ruuan ja energian kallistuminen ei tunnu missään Maaseudun Tulevaisuus. 1.12.2022. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ Hiltunen, Laura: Omavaraopiston kurssilaiset näkevät yhteisöllisyyden olevan opiskelun kantava voima – ”Täällä olen oivaltanut, kuinka paljon jakamalla voi oppia” Kainuun Sanomat. 13.8.2022. Arkistoitu 29.11.2022. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ a b Pöntinen, Petri: ”Täällä paska on arvokkaampaa kuin kulta” – Valtimolla opiskellaan askeettista omavaraisuutta ja etsitään hyvän elämän aineksia Suomenkuvalehti.fi. 8.7.2021. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ a b Väänänen, Taru: Kirjastonhoitaja Mikko Jaakonsaari opettelee viljelemään, säilömään ja rakentamaan ilman koneita – Ukrainan sodan syttyminen lisäsi kiinnostusta Valtimon omavaraopistoa kohtaan Keskisuomalainen. 5.6.2022. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ Petri Pöntinen: Säilössä 100 litraa marjoja, edessä omavarainen talvi: ”Täällä tuotan itse, olen toimija. Kaupungissa olen kuluttaja.” Suomenkuvalehti.fi. 7.11.2021. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ Omavara ry:n säännöt omavaraopisto.fi. Viitattu 5.12.2022.
- ↑ Omavaraopisto Maaseutuverkosto. Viitattu 26.11.2022.