Oderin vesistö
.svg)
Oderin vesistö (puol. Dorzecze Odry, saks. Einzugsgebiet der Oder, puol. Povodí Odry, vesistöaluetunnus 6 (Saksa) ja 2-01-01-001 (Tšekki)) muodostuu varsinaiseen Itämereen Oderinhaffiin laskevan Oderin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 118 861 neliökilometriä. Se on Itämeren valuma-alueen yksi sen suurimpia jokien vesistöalueita ja se sijaitsee pääasiassa Puolassa, mutta myös Saksassa ja Tšekissä. Oder laskee Itämereen 18,5 kuutiokilometriä vettä (tai 16,2 kuutiokilometriä vettä [1]) ja se on Itämeren valuma-alueella kuudenneksi suurin joki.[2][3][4][5][1]
Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vesistön pääuomaksi on valikoitunut koko Oderin uoma sen lähteestä suistoon asti. Näin siitäkin huolimatta, että pisin yhdistetty uoma löytyy Wartan sivujoesta, jolla on pituutta 808 kilometriä. Wartan yhtymäkohdassa on Oderin yläjuoksulla pituutta 618 kilometriä.[3] Oderin haaran valuma-alue on hieman suurempi ja siinä virtaa enemmän vettä, joten Oderin haara on luonnollinen valinta pääuomaksi.[3]
Pääuoma alkaa vuoristopurona Oderinvuoristossa (tšek. Oderské vrchy) 634 metrin korkeudessa mpy. Se laskeutuu ensimmäisten 47 kilometriä matkalla melko jyrkästi alas vuorilta. Joen kokema pudotus jakautuu sen uomalle epätasaisesti. Joen kaltevuus Ostravasta Watrtan yhtymäkohtaan on 0,27 metriä kilometriltä (m/km) ja Schwedtin alajuoksulla se on enää 0,05 m/km.[5]
Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oderin vesistöalue sijaitsee Itämeren valuma-alueen eteläosassa. Sillä on pitkä yhteinen vedenjakaja sen itäpuolella sijaitsevan Veikselin vesistöalueen kanssa. Myös Veiksel laskee Itämereen. Valuma-alueen eteläpuolella se rajautuu Tonavan vesistöalueeseen, jonka pääuoma Tonava laskee Mustamereen. Länsipuolella sijaitsee Elben vesistöalue, jossa Elbe laskee Pohjanmereen. Pohjoispuolella, Oderin vesistöalueen ja Itämeren välissä, sijaitsee useiden pienien jokien valuma-alueita. Oderin jokisuun länsipuolella sijaitsee Uecker, jonka valuma-alueella on yhteinen vedenjakaja Elben vesistöalueen kanssa. Lisäksi Oderin itäpuolella on lännestä itään luetellen vielä seuraavien jokien valuma-alueita: Walczenica, Rega, Parsęta ja Wieprza.[6]
Oderin vesistöalueen pinta-alaksi on tapana ilmoittaa hieman eri arvoja. Suurin arvo on 124 049 neliökilometriä (km²), josta 107 169 km² (86,4 %) kuuluu Puolalle, 9 602 km² (7,7 %) kuuluu Saksalle ja 7 278 km² (5,9 %) Tšekille. Hieman pienempi arvo on 122 512 km², jos mukaan tulee vain Oderinhaffi ilman sen omaa valuma-aluetta ja 118 861 km² ilman haffia.[5][3]
Valuma-alueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen korkein kohta Śnieżka (tšek. Sněžka, saks. Schneekoppe) sijaitsee Tšekin ja Puolan rajalla Riesengebirgessä 1 602 metrin korkeudella mpy. Pääuoman lähde sijaitsee 634 metrin korkeudella Oderinvuoristossa (tšek. Oderské vrchy) Tšekissä. Valuma-alueesta 24 % sijaitsee korkeudella 0–100 metriä mpy., 54 % sijaitsee 100–300 metrin korkeudella ja 21 % yli 300 metrin korkeudella. Valuma-alueen keskikorkeus on 163 metriä mpy.[5][3]
Valuma-alueen joet ovat pääsääntöisesti pieniä, mutta joukosta erottuu kolme suurta uomaa: Oder, Warta ja sen sivujoki Noteć. Kun Wartan valuma-alueen pinta-ala on 54 520 km² muodostaa noin puolet Oderin vesistön pinta-alasta, lohkaisee Noteć valuma-alueensa 17 302 km² pinta-alalla siitä vuorostaan puolet.[5]
Viranomaiset jakavat Oderin pääuoman kolmeen osaan: alajuoksu ylettyy suistosta ylös Wartan yhtymäkohtaan asti, yläjuoksu alas Nysa Kłodzkaan asti ja keskijuoksu jää Nysa Kłodzkan ja Wartan yhtymäkohtien väliin. Viranomaiset jakavat myös vesistön pääuoman valuma-alueen samalla kolmijaolla kolmella poikkeuksella. Keskijuoksun alaosaan yhtyvän Wartan valuma-alue käsittää lähes puolet Oderin valuma-alueesta ja se muodostaakin oman kokonaisuuden. Neissen valuma-alue sisältää vuoristoseutuja ja siinä on usein tulvia, joten tämän valuma-alueesta ovat viranomaiset muodostaneet oman kokonaisuutensa. Oderinhaffi ja sen valuma-alue muodostaa yhtenäisen osansa. Toisissa yhteyksissä Oderinhaffin alueita ei lueta hydrologisesti Oderin valuma-alueeseen, mutta viranomaistoiminnassa se kuuluu tähän kokonaisuuteen.[7]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueen ilmasto on ollut mannermainen. Ilmasto on kuitenkin muuttumassa ja valuma-alueella on lisääntyvissä määrin alkanut vaikuttaa Länsi-Euroopan suunnalta tulevat sääilmiöt. Alueen sadanta vaihtelee 500–600 millimetrin välillä, mutta alueen lounais- ja eteläosien vuoristoissa vaihtelee sadanta välillä 1 000–1 400 millimetriä. Lounas- ja eteläosien sivujoet ovatkin suurimpien tulvien aiheuttajat.[3]
Virtaamia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Oderin virtaamia Gozdowicessä (1900–1994) |
|---|
Oderin virtaamia mitataan säännöllisesti Puolassa Gozdowicessä ja 132 kilometriä ylempänä sijaitsevassa Slubicessä. Tässä on käytettävissä Gozdowicen lukusarja vuodesta 1900 (marraskuu) vuoteen 1994 (joulukuu). Tilaston mukaan joen keskivirtaama on ollut 547 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) ja pienin virtaama 134 m³/s. Suurinta virtaamaa ei ole pystytty mittaamaan, mutta suurin mitattu virtaama 2 134 m³/s on huhtikuulta. Mittausaseman yläpuolelle jää 109 729 km³ valuma-aluetta ja se sisältää myös suurimman sivujoen Wartan virtaamat.[8][9]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueella sijaitsee seitsemän kansallispuistoa. Ne ovat Puolassa sijaitsevat Karkonoszen kansallispuisto Riesengebirgessä, Góry Stołowe, Wielkopolski Park Narodowy, Drawieński Park Narodowy Drawnossa, Wartan jokisuiston kansallispuisto, Wolinin kansallispuisto ja Saksan puolella Nationalpark Unteres Odertal. Kansallispuistojen lisäksi on erityisesti Oderjoen jokilaaksossa pienempiä suojelualueita, jotka on suojeltu Natura 2000- ohjelman sisällä.[5]
Oderin sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oderjoki virtaa valuma-alueensa länsilaidalla, joten kaikki oikeanpuoleiset sivujoet ovat alavien alueiden jokia. Näitä ovat Ina, Warta, Obrzyca, Krzycki Rów, Barycz, Widawa, Strobrawa, Mała Panew ja Kłodnica. Ne eivät muodosta tulvauhkia samalla tavalla kuin joen vasemmanpuoleiset sivujoet. Nämä laskeutuvat alas Sudeettialueiden vuoristosta, jolloin niiden virtaamat voivat vaihdella äkillisesti. Niitä ovat Neisse, Bóbr, Kaczawa, Bystrzyca, Ślęza, Oława ja Nysa Kłodzka. Valuma-alueen lounaisosissa Tšekin puolella on kolme suurempaa sivujokea, joiden luonne tulvien suhteen on yhtä raju. Ne ovat Olše, Ostravice ja Opava. Tulvien torjunnassa hyödynnetään tekojärviä, joihin voidaan tarvittaessa säilöä vettä tasoittamaan suuria virtaamia.[5]
Alla sijaitsevaan taulukkoon on koottu Oderin pääuomaan yhtyviä sivujokia. Ne on luetteloitu suistosta alkaen kohti Oderin latvavesiä. Taulukossa esiintyvien tietojen lähteet on kerrottu taulukon alle ja taulukon oikeassa sarakkeessa on eritelty kunkin tiedon lähde.
| Sivu-uoman nimi |
Etäisyys mereen (km) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| pääuoma laskee Itämereen Oderinhaffissa | ||||||
| Śmieszka | alajuoksu | 23 | 1,–,4,6,–,– | |||
| Gowienica | alajuoksu | 51 | 1,–,4,6,–,– | |||
| Ina | alajuoksu | 129 | 12 | 2 151 | 1,–,4,9,6,9 | |
| Płonia | Dąbiejärvi | 74 | 1 101 | 3,–,3,5,–,5 | ||
| Omulna | alajuoksu | 3,–,4,–,–,– | ||||
| pääuoma kääntyy Puolan puolelle | ||||||
| Tywa | alajuoksu | 48 | 0,7 | 265 | 3,–,4,6,6,6 | |
| Rurzyca | alajuoksu | 44 | 431 | 3,–,4,6,–,6 | ||
| Słubia | alajuoksu | 30 | 178 | 3,–,4,5,–,5 | ||
| Kurzyca | alajuoksu | 22 | 0,3 | 125 | 3,–,4,6,6,6 | |
| Myśla | alajuoksu | 96 | 1 334 | 3,–,4,6,–,6 | ||
| Warta | 223 | keskijuoksu | 808 | 216,0 | 54 520 | 1,9,4,9,[10],9 |
| Neisse | 299 | keskijuoksu | 252 | 31,0 | 4 403 | 1,9,4,9,7,9 |
| pääuoma saapuu Saksan ja Puolan väliselle valtiorajalle | ||||||
| Pliszka | keskijuoksu | 56 | 3,–,4,5,–,– | |||
| Bóbr | keskijuoksu | 279 | 44,8 | 5 874 | 1,–,4,[10],[10],[10] | |
| Ołobok | keskijuoksu | 30 | 1,–,4,6,–,– | |||
| Obrzyca | keskijuoksu | 66 | 1 805 | 1,–,4,9,–,9 | ||
| Śląska Ochla | keskijuoksu | 41 | 3,–,4,6,–,– | |||
| Krzycki Rów | keskijuoksu | 72 | 563 | 3,–,4,9,–,9 | ||
| Czarna Struga | keskijuoksu | 40 | 240 | 3,–,4,6,–,6 | ||
| Czarna Woda | keskijuoksu | 36 | 307 | 3,–,4,6,–,6 | ||
| Barycz | keskijuoksu | 136 | 18,8 | 5 547 | 1,–,4,[10],[10],9 | |
| Jezierzyca | keskijuoksu | 34 | 3,–,4,6,–,– | |||
| Zimnica | keskijuoksu | 36 | 258 | 3,–,4,6,–,6 | ||
| Kaczawa | keskijuoksu | 84 | 2 263 | 1,–,4,9,–,9 | ||
| Średzka Woda | keskijuoksu | 32 | 327 | 3,–,4,6,–,6 | ||
| Widawa | keskijuoksu | 103 | 1 746 | 1,–,4,9,–,9 | ||
| Bystrzyca | keskijuoksu | 95 | 8,8 | 1 783 | 1,–,4,9,6,9 | |
| Ślęza | keskijuoksu | 79 | 973 | 1,–,4,9,–,9 | ||
| Oława | keskijuoksu | 92 | 3 | 1 135 | 1,–,4,9,6,9 | |
| Strobrawa | keskijuoksu | 78 | 1 586 | 1,–,4,9,–,9 | ||
| Nysa Kłodzka | yläjuoksu | 189 | 37,7 | 4 570 | 1,–,4,[10],[10],9 | |
| Mała Panew | yläjuoksu | 132 | 2 115 | 1,–,4,9,–,9 | ||
| Kłodnica | yläjuoksu | 75 | 7 | 1 003 | 1,–,4,9,6,9 | |
| Osobłoga | yläjuoksu | 66 | 993 | 1,–,4,5,–,5 | ||
| Bierawka | yläjuoksu | 56 | 394 | 1,–,4,6,–,6 | ||
| Ruda | yläjuoksu | 52 | 0,9 | 504 | 3,–,4,6,6,6 | |
| Psina | yläjuoksu | 53 | 3,–,4,6,–,– | |||
| pääuoma ylittää Tšekin ja Puolan välisen valtiorajan | ||||||
| Olše | yläjuoksu | 86 | 14,5 | 1 106 | 1,–,4,9,0,9 | |
| Ostravice | yläjuoksu | 64 | 11,3 | 827 | 3,–,4,9,0,9 | |
| Opava | yläjuoksu | 122 | 12,2 | 2 088 | 1,–,4,9,0,9 | |
| Lubina | yläjuoksu | 37 | 2,4 | 194 | 3,–,4,8,8,8 | |
| Jičínka | yläjuoksu | 26 | 1,2 | 114 | 3,–,4,8,8,8 | |
Lähteet: 1 = [4], 2 = [a], 3 = [b], 4 = [7], 9 = [5], 0 = [11]; tieto luettu Wikipedian artikkelista, joka on 5 = saksankielinen, 6 = puolankielinen, 7 = englanninkielinen, 8 = tšekinkielinen
Wartan sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Warta on suurin sivujoki, jonka valuma-alue 54 520 km² muodostaa lähes puolet Oderin koko valuma-alueesta. Wartan pituus on 808 kilometriä, mikä tekee siitä Oderin pisimmän sivujoen. Jos Oderin pääuomaksi olisi valittu Wartan uoma, tulisi pääuomasta parisataa kilometriä pitempi joki. Wartan suurta kokoa ilmaisee se, että sen suurimman sivujoen Notećin valuma-alueen pinta-ala 17 331 km² ja pituus 388 kilometriä. Ne tekevät Notećista vesistön suurimman joen, pois lukien tietystikin Oder itse. Muita Wartan valuma-alueen suuria jokia ovat esimerkiksi Prosna (217 km, 4 917 km²), Drawa (186 km, 3 290 km²), Gwda (145 km, 4 947 km²), Obra (164 km, 2 760 km²) ja Liswarta (93 km, 1 559 km²).[5]
| Sivu-uoman nimi |
Etäisyys Oderiin (km) |
Pääuoman kohta |
Pituus (km) |
Virtaama MQ (m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet |
|---|---|---|---|---|---|---|
| pääuoma yhtyy Oderiin | ||||||
| Łęcza | alajuoksu | 24 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Witna | alajuoksu | 15 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Kłodawka | alajuoksu | 27 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Noteć | alajuoksu | 391 | 76,6 | 17 302 | 1,–,1,2,2,2 | |
| Obra | alajuoksu | 171 | 9,9 | 2 760 | 1,–,1,2,2,2 | |
| Osiecznica | keskijuoksu | 38 | 294 | 1,–,1,6,6,6 | ||
| Ostroroga | keskijuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Smolnica | keskijuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Sama | keskijuoksu | 40 | 395 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Kończak | keskijuoksu | 23 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Samica Kierska | keskijuoksu | 37 | 224 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Wełna | keskijuoksu | 118 | 9,2 | 2 635 | 1,–,1,2,2,2 | |
| Trojanka | keskijuoksu | 20 | 148 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Struga Owińska | keskijuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Główna | keskijuoksu | 37 | 0,8 | 247 | 1,–,1,6,6,6 | |
| Cybina | keskijuoksu | 41 | 1 | 213 | 1,–,1,6,6,6 | |
| Junikowski Strumień | keskijuoksu | 12 | 48 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Kopel | keskijuoksu | 388 | 1,–,1,–,–,6 | |||
| Mosińskin kanava | keskijuoksu | 26 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Moskawa | keskijuoksu | 55 | 621 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Lutynia | keskijuoksu | 63 | 561 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Prosna | keskijuoksu | 227 | 17,4 | 4 917 | 1,–,1,2,2,2 | |
| Wrześnica | keskijuoksu | 49 | 355 | 1,–,1,–,–,– | ||
| Struga Zarzewska | keskijuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Powa | keskijuoksu | 44 | 1,6 | 370 | 1,–,1,6,6,6 | |
| Ślesińskin kanava | keskijuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Teleszyna | keskijuoksu | 53 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Ner | keskijuoksu | 134 | 10 | 1 866 | 1,–,1,6,6,6 | |
| Wiercica | keskijuoksu | 23 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Rgilewka | keskijuoksu | 44 | 1,–,1,6,–,– | |||
| Siekiernik | keskijuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Pichna | Jeziorsko | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Myja | keskijuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Widawka | yläjuoksu | 100 | 14 | 2 385 | 1,–,1,6,6,6 | |
| Oleśnica | yläjuoksu | 45 | 608 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Liswarta | yläjuoksu | 93 | 1 559 | 1,–,1,9,–,9 | ||
| Kiełbaska | yläjuoksu | 45 | 491 | 1,–,1,–,–,– | ||
| Postomia | yläjuoksu | 67 | 425 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Radomka | yläjuoksu | 12 | 51 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Mękwa | yläjuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Wiercica | yläjuoksu | 1,–,1,–,–,– | ||||
| Stradomka | yläjuoksu | 20 | 257 | 1,–,1,6,–,6 | ||
| Ordonka | Porajin tekojärvi | 7 | 1,–,1,6,–,– | |||
Lähteet: 1 = [b], 2 = [10] ja Wikipedian 6 = puolankielisestä artikkelista
Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valuma-alueella on hyvin vähän suuria järviä ja monet pienetkin sijaitsevat sivujokien latva-alueilla. Pääuomassa sijaitsevista järvistä voidaan mainita alajuoksulla sijaitseva Dąbie, jonka Oder suurimmaksi osaksi nykyään ohittaa. Alajuoksun valuma-alueilta voidaan mainita Płonian pääuomassa sijaitseva Miedwie ja Oderin länsipuolella sijaitseva Parsteiner See. Wartan valuma-alueella on muutama suurempi järvi. Drawan sivujoen latvoilla sijaitsevat Lubie ja Drawsko, Gwdan latvoilla Wielimie, Notećin latva-alueella sijaitseva Gopło. Wartan valuma-alueella on Mesznan latvaoilla Powidzkie ja Wartan pääuomassa Jeziorsko.[7]
Bóbrin valuma-alueella sijaitsee Bukówkan, Pilchowicen ja Sosnówkan tekojärvet. Bóbrin sivujoen alueella ovat lisäksi Leśnan ja Złotnikin tekojärvet. Słupin tekojärvi sijaitsee Kaczawan sivujoen Nysa Szalonan alueella. Bystrzycan alueella ovat Mietkówin ja Dobromierzin tekojärvet. Nysa Kłodzkan pääuomassa sijaitsevat Kozielno, Topola, Otmuchów ja Nysa, jotka muodostavat lähekkäisten järvien laskevan portaikon. Mała Panewin pääuomassa sijaitsee Turawan tekojärvi. Olšen joella on Térlickon tekojärvi ja Ostravicen joella Šancen, Morávkan, Žermanicen, Olešnan ja Baškan tekojärvet. Opavan Moravican sivujoella sijaitsevat peräkkäin Slezká Hartan ja Kružberkin tekojärvet.[5]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- International Commission for the Protection of the Odra River against Pollution
- ACME:n karttapalvelu
Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Nilsson, Susanna: International river basins in the Baltic Sea Region (PDF) (projekti: BSR INTERREG III B) 2006. European Regional Development Fund. Viitattu 28.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Oder River britannica.com. Encyclopædia Britannica, Inc. Viitattu 17.7.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f General information (PDF) (s.5–6) 2013. Wrocław, Puola: International Commission for the Protection of the Odra River. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ a b Oder (kartta), Wikipedia Commons, Viitattu 25.12.2021
- ↑ a b c d e f g h i j General information on the Odra river basin, International Commission for the Protection of the Odra River against Pollution, 2021, Viitattu 26.12.2021 (englanniksi)
- ↑ Euroopan valuma-alueet (kartta, Wikipedia Commons), Viitattu 30.12.2021
- ↑ a b c General information (PDF) (s.7–11) 2013. Wrocław, Puola: International Commission for the Protection of the Odra River. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Odra Basin (Station: Gozdowice), Grains Research and Development Corporation, Australia, Viitattu 28.12.2021 (englanniksi)
- ↑ Odra Basin (Station: Slubice), Grains Research and Development Corporation, Australia, Viitattu 28.12.2021 (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i Statistical Yearbook of the Republic of Poland 2017, Statistics Poland, s. 85-86, Viitattu 29.12.2021 (puolaksi),(englanniksi)
- ↑ Oderhochwasser 1997 Einzugsgebiet Der Oder, s. 77–78. Wrocław, Puola: Internationale Kommission zum Schutz der Oder gegen Verunreinigung, 1999. ISBN 83-916202-7-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 26.12.2021). (saksaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Oder Wikimedia Commonsissa
