NrI
| NRV I / Nr I (HKL 31–67, 69-70) | |
|---|---|
 |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | raitiovaunu |
| Liikennöitsijä | Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne |
| Valmistaja | Valmet, Strömberg |
| Lukumäärä | 40 (käytössä 10) |
| Valmistusvuodet | 1973–1975 |
| Hylätty | 30 |
| Numerointi | 113-122 |
| Istumapaikkoja | 39 |
| Lempinimi |
Nivel Sarana Kaalimato Pikkunivel Lyhyt nivel Nitikka |
Tekniset tiedot |
|
| Paino | 28,1 t |
| Pituus | 20 100 mm |
| Leveys | 2 300 mm |
| Pyörästö | B′2′B′ |
| Pyörän halkaisija | 720 mm |
| Moottori | 2 × Strömberg GHCU/H6232 |
| Moottorin teho | 2 × 130 kW |
NrI, jonka nykyinen Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen käyttämä tunnus on NRV I, on Helsingin raitioliikenteessä Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenteen käytössä oleva raitiovaunumalli. Vaunuja valmisti Valmet 40 kappaletta vuosina 1973–1975, ja niillä on HKL:n numerot 31–67 ja 69-70. Vaunut ovat 6-akselisia ja tyristorisäätöisiä, ja ne on varustettu kahdella 130 kilowatin Strömberg GHCU/H6232 -moottorilla. Vaunut nykyaikaistettiin vuosina 1993–2003, ja vuodesta 2005 alkaen niille on tehty laajamittaista peruskorjausta.[1]
Vuosina 2012–2013 kymmenen vaunua varustettiin matalalattiaisella väliosalla[2]. Ne ovat yhä liikennekäytössä.[2] Pidentämättömien kokonaan korkealattiaisten NrI-vaunujen suunnitelmallinen käyttö matkustajaliikenteessä loppui 30. lokakuuta 2017, neljää vaunua niistä käytettiin sen jälkeen koulutuskäytössä.[1]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hankinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsinkiin oli vuonna 1969 perustettu nivelvaunutyöryhmä, joka pyysi tarjouksia nivelraitiovaunuista. Helsingin kaupunginvaltuusto päätti 4. maaliskuuta 1970 yhteensä 25 vaunun tilaamisesta suomalaiselta Valmetilta, joka samanaikaisesti suunnitteli myös Helsingin metrojunia. Vaunut tilattiin kontaktorisäädöllä varustettuna.[3]
Metrotoimisto kokeili metroihin suunniteltua tyristorisäätöä 4-akselisessa raitiovaunussa kesällä 1970, mutta ratkaisuun ei oltu tyytyväisiä. Strömberg kuitenkin lupasi raitiovaunujen tyristorisäädölle takuun vuoteen 1977 asti. Nivelraitiovaunutilauksen jatkamisesta 15 vaunulla päätettiin 10. maaliskuuta 1971.[3]
Käytössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uudet NrI-nivelraitiovaunut toimitettiin vuosina 1973–1975. Ne tilattiin tasavirtamoottoreilla ja tyristorisäädöllä, minkä vuoksi ne olivat maailman mittakaavassa teknisiä edelläkävijöitä.[3] Vaunut saivat numerot 31–70. Ensimmäinen NrI-raitiovaunu aloitti kaupallisen liikennöinnin Helsingissä 16. joulukuuta 1973 linjalla 10.[4]
NrI-raitiovaunut olivat HKL:n ensimmäiset nivelraitiovaunut ja maailman ensimmäiset tyristorisäätöiset raitiovaunut. Ne pohjautuvat saksalaisiin Düwagin valmistamiin GT6-vaunuihin, mutta ovat uudempina tekniikaltaan kehittyneempiä.[5]
Alun perin NrI-raitiovaunuissa oli rahastajanaitiot. Vaunut kuitenkin muutettiin kuljettajarahastusvaunuiksi vuosina 1978–1984, ja rahastajanaitiot poistettiin vuosina 1981–1986.[4]
Vuosina 1983–1987 Valmet valmisti 42 kappaletta NrI:een pohjautuvia ja lähes täysin samannäköisiä NrII-raitiovaunuja.[6]
NrI-vaunuihin on tehty vuosien varrella lukuisia ulkonäköön ja sisustukseen vaikuttaneita muutoksia. Rahastajanaitiot poistettiin vuodesta 1982 alkaen. Vuosina 1993–2003 kaikki vaunut nykyaikaistettiin, jolloin vaunujen tekniikkaa ja sisustusta uusittiin. Kaikki penkit vaihdettiin uudenmallisiin ja sisälle lisättiin digitaalinäytöt kertomaan seuraavan pysäkin nimen. Vuosina 2005–2010 alkaen[7] vaunuille on tehty laajamittaista peruskorjausta. Niiden sisustusta ja tekniikkaa on uusittu sekä kori hiekkapuhallettu ja pintakäsitelty uudenveroiseksi. 17 vaunulle tehtiin peruskorjaus Saksassa.
Vuosina 2012–2013 kymmenen vaunua peruskorjattiin varustettiin MLNRV2-vaunujen tavoin matalalattiaisella väliosalla Saksassa. Yksiköt saivat samalla uudet tunnukset 113-122.[8][9]
HKL tilasi vuonna 2010[10] uusia Artic-vaunuja, joiden valmistuessa NrI-sarjan vaunuja alettiin hiljalleen poistaa käytöstä. Matalalattiaisella väliosalla varustettujen vaunujen käyttö kuitenkin jatkuu muita pidempään. Osa pidentämättömistä vaunuista on siirretty pois raitiotieverkolta säilytykseen Koskelan varikon alueella olevalle väliaikaiseen säilytyshalliin ja metrovarikon alueelle. Vaunut romutettiin vuoteen 2019 mennessä.[1][2]
Väritys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
NrI-sarjan raitiovaunuja varten HKL päätti suunnitella uuden värityksen. Perinteisestä vihreä-keltaisesta värityksestä poiketen vaunut maalattiin valmistuessaan oranssi-harmaiksi. Vuonna 1986 HKL kuitenkin päätti hylätä uuden värimallin, ja kaikki NrI-vaunut maalattiin perinteisiin vihreä-keltaisiin väreihin. Viimeinen oranssi-harmaa vaunu maalattiin vihreäksi vuonna 1995.
Vaunussa 45 käytettiin vuosina 1993–2004 vihreä-keltaista väritystä, jossa keltaisen värin määrää oli lisätty myös vaunun alaosaan.[4]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pölhö, Eljas – Pykälä-Aho, Mia: Suomen juna- ja raitiovaunukuvasto / Finnish Motive Power 1.1.1996. , 1996. ISBN 91-7266-133-X. Suomi/Englanti
- Suomen Raitiotieseura: HKL: Moottorivaunut 31 - 70 (1973 - 75)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Nivelvaunut 31–70 (6-aks) raitio.org. Viitattu 9.10.2023.
- ↑ a b c Suomen Raitiotieseura ry: Nivelvaunut/matalalattiainen 113–122 (8-aks) raitio.org. Viitattu 9.10.2023.
- ↑ a b c Helsingin raideliikenteen historiaa Kaupunkiliikenne.net. 4.7.2016. Viitattu 16.3.2020.
- ↑ a b c HKL: Moottorivaunut / HKL: Motor trams 31–70 (1973–75 –) Raitio.org. Viitattu 17.3.2020.
- ↑ Düwag GT6 Kaupunkiliikenne.net. 13.7.2007. Viitattu 2.4.2010. Finnish
- ↑ HKL: Motor trams 71–112 (1983–87) Finnish Tramway Society. Viitattu 2.4.2010. (suomeksi, englanniksi) Arkistolinkki, Internet Archive 26.7.2017. Viitattu 17.4.2022.
- ↑ MLNRV II Helsingin kaupunki. Viitattu 19.1.2017. lähde tarkemmin?
- ↑ HKL: Moottorivaunu MLNRVI (ex NRVI) matalalattiainen väliosa / HKL: Motor tram MLNRVI (ex NRVI) low floor centre section www.raitio.org. Viitattu 26.1.2016.
- ↑ Suomen Raitiotieseura ry: HKL: Moottorivaunu MLNRVI (ex NRVI) matalalattiainen väliosa / HKL: Motor tram MLNRVI (ex NRVI) low floor centre section raitio.org. Viitattu 4.4.2018.
- ↑ HKL päätti joulukuussa 2010 tilata... Helsingin Sanomat. 15.6.2011. Viitattu 19.1.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta NrI Wikimedia Commonsissa
| Nykyiset raitiotiet | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Rakenteilla olevat raitiotiet | |||||
| Entiset raitiotiet | |||||
| Suunnitellut raitiotiet | |||||
| Raitiotiekalusto |
| ||||
| Varikot |