Njala

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Njala
Naarasnjala
Naarasnjala
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1]
Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Sorkkaeläimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Nautaeläimet
Suku: Tragelaphus
Laji: angasii
Kaksiosainen nimi
Tragelaphus angasii
Gray, 1849
Levinneisyyskartta
Njalan levinneisyys
Njalan levinneisyys
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Njala Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Njala Commonsissa

Njala (Tragelaphus angasii) on afrikkalainen nautaeläinlaji.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaraat ja urokset ovat hyvin erinäköisiä, sillä koiraat ovat tummanruskeita ja niillä on 60–83 senttimetriä pitkät kierteiset sarvet. Urokset ovat myös tuuheaharjaisia kaulasta, vatsan alaosasta ja selästä, kun taas naaraat ovat koiraita vaaleamman ruskeita ja niiden raidat erottuvat paremmin. Naaraiden korvat ovat myös suuremmat. Tämän lisäksi naaraat ovat voimakasrakenteisempia ja niiltä puuttuvat myös sarvet. Koiraiden säkäkorkeus on 100–115 senttimetriä, naaraiden vain 80–100 senttimetriä. Painoa naaraalla on noin 60 kiloa ja koiraalla jopa 140 kiloa.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Njalat elävät Lounais-Afrikassa, Malawissa, Mosambikissa, Zimbabwessa Swazimaassa ja Etelä-Afrikan itäosissa.

Urosnjala

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Njalat elävät vesistöjä reunustavissa tiheiköissä ja miombo-savanneilla sekä jokivarsimetsissä alueilla, joissa on paljon puustoa.

Elintavat ja lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Njalanaaraat elävät vasojen kanssa pienissä ryhmissä. Urokset elävät yksikseen. Naaraat elävät suunnilleen 85 hehtaarin laajuisella alueella ja urokset 65 hehtaarin alueella. Njalakoiraat eivät perusta reviirejä, mutta toisia koiraita kohdatessaan ne testaavat paremmuutensa pörhistämällä valkoisia selkäkarvojaan ja häntäänsä. Sarvia näytetään mutta niitä ei muuten käytetä, joten oikeita yhteenottoja ei ole. Vahvimmat koiraat parittelevat naaraan kanssa sen paripäiväisen kiiman aikana, vasat syntyvät kuivana kautena seitsemän kuukauden kantoajan jälkeen. Poikaset vieroitetaan puolivuotiaina.

Njalojen vihollisia ihmisten lisäksi ovat isot petonisäkkäät ja vasoja vievät mm. kotkat ja paviaanit, joita njalat seuraavat kuivana kautena, paviaanien pudottaessa lehtiä maahan. Njalat ovat aina varuillaan: poikaset makaavat hiljaa ruohikossa kun emo on poissa. Njalat syövät ruohoa, lehtiä ja hedelmiä. Niiden elinikä on korkeintaan 16 vuotta. Laji ei ole uhanalainen ja se elää monella suojelualueella etenkin Etelä-Afrikassa, toisin kuin sen lähin sukulainen vuorinjala, joka elää Etiopiassa ja on uhanalainen.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Brent Huffman: Tragelaphus angasii - Nyala 22.4.2004. www.ultimateungulate.com. Viitattu ?. (englanniksi)
  • Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim.): Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. IUCN SSC Antelope Specialist Group: Tragelaphus angasii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2008. International Union for Conservation of Nature, IUCN, www.iucnredlist.org. Viitattu 28.7.2014. (englanniksi)