Negidaalit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Negidaalit ovat Venäjällä Habarovskin aluepiirissä asuva, tunguusilaista negidaalin kieltä puhuva kansa. Heillä on laissa tunnustettu Venäjän vähälukuisen alkuperäiskansan asema.[1]

Negidaalit asuvat Amgunjoen varrella Habarovskin aluepiirin Polina Osipenkon piirissä sekä Amurin alajuoksulla Ultšan ja Nikolajevsk-na-Amurin piireissä.[2] Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan Venäjällä oli 567 negidaalia,[3] joista 505 asui Habarovskin aluepiirissä.[4] Negidaalin kielen puhujia oli 147 henkeä.[5] Kaikki negidaalit osaavat venäjää.[6]

Negidaalien esi-isiä lienevät Amgunille asettuneet evenkit, jotka ovat sekoittuneet nivheihin ja ultšiin. Kansa jakautuu kahteen ryhmään, jotka asuvat Amgunin ylä- ja alajuoksuilla. Perinteisiä elinkeinoja ovat kalastus ja metsästys. Ruokavalion perustana oli raaka, keitetty, paistettu tai kuivattu kala ja liha. Lisäksi käytettiin erilaisia villikasveja ja -juureksia, marjoja, ostettuja suurimoita ja 1800-luvun lopulta lähtien perunaa. Asumuksena toimi nelikulmainen hirsirakennus.[7]

Yhteiskunta perustui naapuri- ja sukuyhteisöihin, jotka usein liittoutuivat naapurikansojen kanssa. Seka-avioliitot evenkien, nanaiden, nivhien ja ultšien kanssa olivat yleisiä. Perinteiseen uskontoon kuuluvat animismi ja šamanismi. 1800-luvun lopulla negidaalit käännytettiin ortodokseiksi. Suullinen kansanperinne käsittää legendoja, satuja, lauluja ja sananlaskuja. Nykyään negidaalien kulttuuri ei juurikaan poikkea ympäröivästä väestöstä. Negidaalin kieli on katoamassa.[7]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. O jedinom peretšne korennyh malotšislennyh narodov RF Viitattu 20.7.2009. (venäjäksi)
  2. Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 2, s. 338. Moskva: Nauka, 2001. ISBN 5-02-011268-2.
  3. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.1. Natsionalnyi sostav naselenija. Viitattu 20.7.2009. (venäjäksi)
  4. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 13.2. Naselenije korennyh malotšislennyh narodov po territorijam preimuštšestvennogo proživanija KMN i vladeniju jazykami. Viitattu 20.7.2009. (venäjäksi)
  5. Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). Viitattu 20.7.2009. (venäjäksi)
  6. Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 341. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
  7. a b Narody Rossii: entsiklopedija, s. 67. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1994. ISBN 5-85270-082-7.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]