Nassau-luokka
| Nassau-luokka | |
|---|---|
 |
|
.svg){kind=small} |
|
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
18 500 t (normaali) 21 000 t (max) |
| Pituus | 146,1 m |
| Leveys | 26,9 m |
| Syväys | 8,08 m |
| Koneteho | 22 000 ihp |
| Nopeus | 19,5 solmua |
| Miehistöä | 1 008 |
| Aseistus | |
| Meritorjunta |
12 x 28 cm SKL/45 -tykkiä 12 x 15 cm SKL/45 -tykkiä 16 x 8,8 cm SK L/45 -tykkiä 6 x 45 cm torpedoputkea |
Nassau-luokka oli Saksan keisarillisen laivaston ensimmäinen dreadnought-taistelulaivaluokka, ja siihen kuului neljä vuosina 1909–1910 palvelukseenotettua alusta.
Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Britannian kuninkaallisen laivaston HMS Dreadnoughtin palvelukseenotto vuonna 1906 teki kertaheitolla vanhentuneiksi edeltävät taistelulaivat. Saksan ja Britannian muun muassa toisen buurisodan vuoksi huonontuneiden välien ja Alfred von Tirpitzin ajaman laivasto-ohjelman vuoksi Saksassa oli hyväksytty keväällä 1906, jo ennen HMS Dreadnoughtin palvelukseenottoa, toisen laivastolain I lisäys, jolla laivastolle oli myönnetty varat kuuden panssariristeilijän hankkimiseen. Tätä kuitenkin muutettiin siten, että päätettiin rakentaa kaksi taistelulaivaa ja yksi panssaristeilijä. Alukset olivat SMS Nassau ja SMS Westfalen, Saksan viimeisenä panssaristeilijänä rakennettiin SMS Blücher. Lisäksi kaksi Nassau-luokan alusta rakennettiin 1907–1908-ohjelman varoin. Brittiläisiin vastineisiinsa verrattuna Nassau-luokan alukset olivat kevyempiä ja leveämpiä.[1]
Propulsio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksiin asennettiin kolme kolmipaisunta (trippeli) -höyrykonetta brittien käyttämien höyryturbiineiden sijaan. Koneisto oli jaettu kolmeen konehuoneeseen ja kuuteen kattilahuoneeseen, joissa kussakin oli Marine-mallinen höyrykattila. Kukin koneisto pyöritti omaa akseliaan, joissa oli viisimetriset propellit. Nopeudeksi tuli kokeissa 20 solmua. Turbiineja käyttävä HMS Dreadnought oli vain hieman nopeampi 21 solmun nopeudella. Lisäksi aluksilla oli kahdeksan turbogeneraattoria, joilla tuotettiin 1 280 kilowattia 225 voltin sähkövirtaa. Alusten ohjaamiseen oli kaksi peräsintä.[2]
Aseistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääaseistuksena 12 kappaletta 28 cm SK L/45 -tykkiä, jotka oli asennettu kaksoistorneihin. Tykki ja tykkitornit oli erikseen suunniteltu uusia taistelulaivoja varten. Niiden suurin ampumaetäisyys oli 20,5 km. Ammus lävisti 200 mm pystysuoran panssarivyön 12 km päästä. Tykkitornit on sijoitettu eteen, taakse ja kaksi keskelle molemmille kyljille, eräänlaiseen litistetyn kuusikulmion muotoon. Näin kuusi tykkiä voi suunnata suoraan eteenpäin ja kahdeksan suoraan sivulle. Tämä oli teoriassa sama määrä tykkejä jonka HMS Dreadnought pystyi suuntaamaan eri suuntiin, mutta Nassau-luokka vaati tämän saavuttamiseen yhden tykkitornin kaksine tykkeineen enemmän. Erikoista ratkaisua selittää höyrykoneiden vaatima suuri tila, joka rajoitti tilaa tornien alle sijoitetuilta ammusvarastoilta.[3]
Apuaseina oli 12 kappaletta 15 cm SK L/45 -tykkiä sijoitettuina kasematteihin rungon sivuihin. Lisäksi aluksessa oli vielä 16 kappaletta 8,8 cm SK L/45 -tykkejä, joista kaksi korvattiin vuonna 1915 kaksiputkisilla 8,8 cm ilmatorjuntatykeillä. Myöhemmin loput 8,8 cm tykit poistettiin kokonaan.
Alusten aseistuken täydensi kuusi vedenalaista torpedoputkea, yksi keulassa, yksi perässä ja kaksi molemmilla sivulla. Aluksella oli putkia varten kaksitoista torpedoa.[2]
Suoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aluksen kyljen pystysuora panssarivyö oli paksuimmillaan 30 cm aluksen keskellä. Kannen panssarointi oli tärkeimmissä kohdissa 8 cm.
Alukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Nimi | Telakka | Kölinlasku | Vesille | Valmis | Kohtalo |
|---|---|---|---|---|---|
| SMS Nassau | Kaiserliche Werft Wilhelmshaven | 22. heinäkuuta 1907 | 7. maaliskuuta 1908 | 3. toukokuuta 1910 | romutettu 1921 |
| SMS Westfalen | Weser, Bremen | 12. elokuuta 1907 | 1. heinäkuuta 1908 | 3. toukokuuta 1910 | romutettu 1924 |
| SMS Rheinland | AG Vulcan Stettin | 1. kesäkuuta 1907 | 26. syyskuuta 1908 | 21. syyskuuta 1910 | romutettu 1921 |
| SMS Posen | Germaniawerft, Kiel | 11. kesäkuuta 1907 | 12. joulukuuta 1908 | 21. syyskuuta 1910 | romutettu 1922 |
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alukset otettiin käyttöön 1909–1910. Kaikki alukset selviytyivät sodasta. Sodan jälkeen alukset jäivät vanhentuneina Saksaan, kun suuri osa Saksan laivastoa internoitiin Scapa Flow'hun. Alukset jouduttiin luovuttamaan sotakorvauksena ympärysvalloille, jolloin Japani sai SMS Nassaun ja Iso-Britannia SMS Westfalenin sekä SMS Posenin. SMS Rheinland myytiin romutettavaksi Dordrechtiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906-1921. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
- Gröner, Erich: German Warships 1815-1945 Volume One: Major Surface Vessels. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1990. ISBN 0-85177-533-0. (englanniksi)
- Herwig, Holger H.: Luxury Fleet: The Imperial German Navy 1888-1918. New York: Humanity Books, 1987. ISBN 978-1-57392-286-9. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Deutschland-luokka (1904) – Seuraaja: Helgoland-luokka |