Myrkkykaktus
| Meskaliinikaktus | ||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen [1] |
||||||||||||||||||||
| Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
| Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
| Lophophora williamsii (Lem. ex Salm-Dyck) Coult.[2] |
||||||||||||||||||||
| Katso myös | ||||||||||||||||||||
Meskaliinikaktus (Lophophora williamsii, esp. peyote) eli myrkkykaktus[3] on kaktuskasveihin (Cactaceae) kuuluva kasvi. Sen nahuatlinkielinen nimi peyotl tarkoittaa kaktusta.
Sisällysluettelo |
Esiintyminen [muokkaa]
Peyotekaktuksia kasvaa kotoperäisenä kuivilla alueilla Yhdysvaltain Texasin lounaisosista keskiseen Meksikoon.[4]
Tuntomerkit [muokkaa]
Peyotekaktukset ovat pieniä, pyöreitä, säteittäissymmetrisiä kaktuksia. Niiden väri on vihreä. Piikit ovat erikoistuneet pieniksi ja pallomaisiksi tai karvamaisiksi. Kukan väri on valkoinen, kellertävä tai punainen.[5] Kasvi vaatii yli kymmenen vuotta kukkiakseen.
Historiaa [muokkaa]
Meksikon intiaanit tunsivat Peyotekaktukset viimeistään 300 eaa. Heidän parissaan oli seremonioita, joissa Peyotekaktus liitettiin ennustamiseen, parantamiseen ja peleihin. Koska kaktus kasvaa vaikeissa olosuhteissa, sen keräämiseen liittyi pyhiinvaellusta. Meksikossa kaktusseremonioita harjoittavat huichol-, cora-, yaqui- ja tarahumariheimot. Noissa seremonioissa Peyotekaktus liittyy ennustamiseen, parantamiseen ja tiettyihin peleihin. Huicholit keräävät kaktukset sadekauden lopulla syksyllä, ja koska heimo asuu kaukana kaktuksen kasvupaikoista muodostuu metsästyksestä eräänlainen pyhiinvaellustapahtuma. Metsästys sisältää erilaisia rituaaleja, kuten ripittäytymisen seksuaalielämän suhteen sekä rituaalitansseja.
Inkvisitio julisti Peyotekaktuksen käytön laittomaksi vuonna 1620, ja vuonna 1760 inkvisitio rinnasti sen kannibalismin harjoittamiseen.
1800-luvun lopulla Peyotekaktus levittäytyi Yhdysvaltoihin, jossa useat intiaaniheimot alkoivat käyttää sitä pyhänä päihteenä seremonioissaan. Pian yli 50 pohjoisamerikkalaista heimoa käytti Peyotekaktusta. Native American Church perustettiin vuonna 1918 Peyotekaktuksen laillisuuden turvaamiseksi. Peyotekaktus ja meskaliini kuitenkin julistettiin laittomiksi Yhdysvalloissa vuonna 1968.
Nykyaikaisen psykofarmakologian lisäksi mainittu Louis Lewin sai peyoten käsiinsä 1800-luvun lopulla. Vuonna 1896 eristi Arthur Heffler psykoaktiivisen aineen jonka hän nimesi meskaliiniksi meskaleo-intiaanien mukaan. Vuonna 1927 julkaisi tri Kurt Bringer massiivisen tutkielman myrkkykaktuksesta, Der Meskalinrausch.
Peyotekaktus päihteenä [muokkaa]
Peyotekaktuksen alkaloideista on noin puolet meskaliinia; muita ovat mm. pellotiini, anhaloniidi ja lofoforniini (jälkimmäinen on myrkyllistä). Aito meskaliinisulfa sulaa 35–36 °C:ssa ja on valkoista, annos 200–600 mg. Raaka meskaliini on ruskeaa, annos 0,7–1,7 g. Itse kaktusta nautitaan tuoreena (50–200 g), keitettynä, tai sitä poltetaan.
Kaktus maistuu karvaalta, mutta intiaanien mukaan siinä maistaa itsensä, ja mitä puhtaammaksi tulee sitä makeammalta peyote maistuu.lähde? Yleensä paastoaminen ja muunlainen puhdistautuminen poistaa sivuoireet.lähde? Intiaanit pitävät "Isä Peyotea" voimallisena lääkkeenä: Peyotekaktuksen onkin todettu toimivan antibioottina useita bakteereita vastaan.[6] Peyotekaktus nostaa verenpainetta ja lämpöä, ja aivojen hapenottokyky hidastuu — mistä Aldous Huxleyn mukaan seuraa nautinnollinen antautumisen tunne. Peyotekaktus tuottaa hallusinaatioita, muodonmuutoksia, ajan laajentumia, läpinäkyväisyyttä. Alkoholia kannattaa kaktuksen yhteydessä välttää (vaikka meskaliinin voi huuhtoa alas kerma-rommi-jää-sekoituksella, kuten Richard Farima romaanissaan Been down so long it feels like up to me kirjoittaa).
Muun muassa Carlos Castanedan kirjoissa Peyotekaktusten käyttö nähdään tärkeänä osana kirjoissa kuvattua šamanismia.
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lophophora williamsii IUCN Red List. 2011. IUCN. (englanniksi)
- ↑ ITIS
- ↑ ONKI, Kassu: Lophophora williamsii Viitattu 1.8.2012.
- ↑ Plants and Cacti
- ↑ Lophophora williamsii 5Year Old Shamanica.com
- ↑ McCleary James A., Sypherd Paul S. ja Walkington David L.: Antibiotic activity of an extract of peyote (Lophophora Williamii (Lemaire) Coulter). Economic Botany, , 14. vsk, nro 3, s. 247-249.
