Muuttuvageometrinen siipi
Muuttuvageometrinen siipi on lentokoneen siiven malli, jonka kohtauskulma on muutettavissa. Tällaisia olivat kylmän sodan aikaiset hävittäjäkoneet, kuten amerikkalainen Grumman F-14 Tomcat sekä neuvostoliittolaisvalmisteinen MiG-23. Myöskin eurooppalaisten yhteistyönä kehitelty Panavia Tornado oli muuttuvasiipinen. Ensimmäisin varteenotettava tulokas, joskin siinä ilmeni useita ongelmia kehitysvaiheissa, oli General Dynamics F-111A Aardvark. Koneen ensilento oli vuonna 1964.
Erityisesti 1970- ja 80-lukujen aikaan muuttuvasiipisiä lentokoneita kehiteltiin ja otettiin käyttöön voimaperäisesti. Muotoilulla haettiin hyviä hitaan lennon ominaisuuksia matalalennossa "siivet levitettyinä" - ja vastaavasti nopean lentämisen parempia ominaisuuksia "siivet supistettuina" - lennettäessä korkealla sekä nopeasti.
Muotoilu oli mullistuksellinen, ja se todellakin kohensi lento-ominaisuuksia. Samalla kehittely- ja ylläpitokustannukset muodostuivat suhteellisen mittaviksi.
Muuttuvasiipisten koneiden häiveominaisuudet voivat mahdollisesti muodostaa oman varteenotettavan haasteensa. Huoltovarmuus ei ole sekään yhtä hyvä, kuin ns. normaalisiipisissä koneissa.
Lähteet [muokkaa]
- Mark Hewish: Tietosarja - Lentokoneet, Intercontinental Book Productions/Artko, 1977 (suom. Tuomo Huuhka)
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muuttuvageometrinen siipi Wikimedia Commonsissa
Sivulta puuttuu