Muukalainen (elokuva)
| Muukalainen | |
|---|---|
 |
|
| Ohjaaja | Jukka-Pekka Valkeapää |
| Käsikirjoittaja |
Jukka-Pekka Valkeapää Jan Forsström |
| Tuottaja | Aleksi Bardy |
| Säveltäjä | Helena Tulve |
| Kuvaaja | Tuomo Hutri |
| Leikkaaja | Mervi Junkkonen |
| Pääosat |
Pavel Liska Jorma Tommila Vitali Bobrov Emilia Ikäheimo |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Suomi |
| Tuotantoyhtiö | Helsinki-filmi |
| Levittäjä | Sandrew Metronome |
| Ensi-ilta | 30. tammikuuta 2009 |
| Kesto | 100 min |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Budjetti | 1 200 000 € |
| Aiheesta muualla | |
| Virallinen sivusto | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Muukalainen on Jukka-Pekka Valkeapään esikoisohjaus, 30. tammikuuta 2009 ensi-iltansa saanut suomalainen elokuva.
Kuvailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muukalainen on enemmän visuaalisuuden kuin dialogin varaan rakentuva kertomus puhumattomasta pojasta (Vitali Bobrov) ja tämän jalkavaivaisesta äidistä (Emilia Ikäheimo), joiden eristynyttä elämänmenoa järkyttää turvaa hakeva haavoittunut muukalainen (Pavel Liška). Vähitellen muukalainen asettuu taloksi, mikä ei ole pojan vankilaan suljetun, väkivaltaisen isän (Jorma Tommila) mieleen.[1]
Ohjaaja J-P Valkeapään mukaan elokuvan syvin tavoite oli ”sellaisen kokemuksen elokuvallistaminen, jota en saanut sanoiksi puettua. Sellaisen, miten itse koin maailman lapsena”.[2]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
JP Valkeapää ja toinen käsikirjoittaja Jan Forsström saivat idean Muukalaiseen vuonna 2003[3]. Seuraavana vuonna Valkeapää haki yhdeksänsivuisen synopsiksen ja lyhytelokuvansa Keinun tuella Cannesin elokuvajuhlien järjestämään "Cinéfondation organisation Résidence du Festival" -ohjelmaan[4]. Hänet valittiin mukaan viiden muun nuoren elokuvantekijän kanssa[4]. Cinefondationin residenssin turvin hän laati käsikirjoituksen ensimmäisen version Pariisissa neljässä ja puolessa kuukaudessa[3].
Tuottaja Alain de la Mata oli mukana residenssistä päättäneessä tuomaristossa ja tuli sitä kautta myös elokuvan tuottajaksi. Hän ehdotti nimirooliin omaa suosikkiaan, tšekkinäyttelijä Pavel Liskaa. Liska veti roolinsa korvakuulolta. Äidin rooliin löytyi entinen malli ja nykyinen valokuvaaja Emilia Ikäheimo, joka oli aiemmin esiintynyt vain lyhytelokuvissa. Päärooliin löydettiin 800:n koekuvatun pojan joukosta Vitali Bobrov.[3]
Kuvaukset alkoivat vuonna 2007[5]. Lavastuksessa ja kuvauksessa käytettiin esikuvina Andrew Wyethin maalauksia ja Josef Koudelkan valokuvia.[3]
Muukalainen oli Valkeapään lopputyö Taideteollisen korkeakouluun.[1] Elokuvan tekeminen oli Valkeapäälle traumaattinen kokemus. Tuotannon aikana hän koki burnoutin ja sairastui masennukseen.[2]
Vastaanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva sai ensi-iltansa Venetsian elokuvajuhlilla[3]. Muukalainen voitti Göteborgin elokuvajuhlien pääpalkinnon (Nordiska filmpriset) sekä palkinnon parhaasta kuvauksesta, mutta menestyi Suomen elokuvateattereissa huonosti. Ensi-iltaviikonloppunaan elokuva sai vain 365 katsojaa.[6] Kaikkiaan katsojia oli 1 961[7]. Tältä joukolta elokuva keräsi 14 155 euron pääsylipputulot.[7]
Elokuvan vaisu kriitikkovastaanotto herätti keskustelua.[8] Elokuva pääsi teatterilevitykseen marraskuussa 2009 myös Saksassa nimellä Der Besucher.
Vuonna 2010 Muukalainen sai kaksi Jussi-palkintoa: kuvauksesta ja leikkauksesta.[9]
Muukalainen on Suomen viimeisiä filmille kuvattuja elokuvia[10]. Sen alkuperäisnegatiivi joutui kadoksiin, kun filmin kehittänyt laboratorio lopetti toimintansa vuonna 2011[10]. Negatiivi löytyi viimein vuonna 2020[10]. Negatiivia säilytetään vastedes Espoon Otaniemessä KAVIn lämpösäädellyssä varastossa, jonne talletetaan kaikkien suomalaisten elokuvien alkuperäiskappaleet[10].
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen elokuvasäätiö. (Arkistoitu – Internet Archive)
- Muukalainen (Arvostelu) 4.4.2009. Keskipohjanmaa. Arkistoitu 23.10.2010. Viitattu 24.7.2011.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1325085
- ↑ a b 10 vuotta sitten J-P Valkeapää raitistui – Nyt hän kertoo elokuvassaan tarinan halvan viinan Fuengirolasta | Image www.apu.fi. 3.11.2022. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b c d e Muukalainen Suomen elokuvatarjonnassa ts.fi. 28.1.2009. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ a b Toni Puurtinen: Jukka-Pekka Valkeapää ja Muukalainen • Haastattelut Film-O-Holic.com. 30.1.2009. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Toni Puurtinen: Jukka-Pekka Valkeapää ja Muukalainen • Haastattelut Film-O-Holic.com. 30.1.2009. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Suomen elokuvasäätiö.[vanhentunut linkki]
- ↑ a b Katsojaluvut - Suomen elokuvasäätiö % Suomen elokuvasäätiö. Viitattu 15.1.2023.
- ↑ Suomen Kuvalehti.[vanhentunut linkki]
- ↑ Elonet.
- ↑ a b c d Jussi-palkitun elokuvan kulttuurihistoriallisesti arvokas negatiivi oli vuosia kateissa ja löytyi viimein Saksasta – “Alkoi olla kylmä hiki” yle.fi. Viitattu 29.4.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||