Mihail Koltsov

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Muistolaatta Mihail Koltsovin kotitalon seinässä Moskovassa.

Mihail Jefimovitš Koltsov (ven. Михаи́л Ефи́мович Кольцо́в, oikea sukunimi Friedland, Фри́длянд; 12. kesäkuuta (J: 31. toukokuuta) 1898 Kiova2. helmikuuta 1940 Moskova) oli neuvostoliittolainen lehtimies ja kirjailija.

Mihail Koltsov syntyi juutalaisen käsityöläisen perheeseen. Hän opiskeli Pietarin psykoneurologisessa instituutissa ja alkoi kirjoittaa lehtiin vuonna 1916.[1] Hän osallistui helmikuun ja lokakuun vallankumouksiin ja liittyi bolševikkipuolueeseen vuonna 1918.[2]

Vuodesta 1922 lähtien Koltsov työskenteli Pravdan kolumnistina.[2] Hän oli perustamassa ja toimitti vuodesta 1923 Ogonjok -aikakauslehteä, työskenteli pilalehtien Tšudak (1928–1930) ja Krokodil (1934–1938) sekä Maksim Gorkin kanssa Za rubežom -lehden toimittajana (1932–1938). Vuosina 1936–1937 hän toimi kirjeenvaihtajana Espanjan sisällissodassa. Vuonna 1938 hänet valittiin Venäjän SFNT:n korkeimman neuvoston edustajaksi ja Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäseneksi.[3]

Koltsov oli yksi aikansa merkittävimpiä neuvostoliittolaisia lehtimiehiä, joka kirjoitti uransa aikana noin 2000 artikkelia. Erityisesti hänet tunnetaan ajankohtaisista ja terävistä pakinoistaan, jotka vuosien 1928 ja 1936 välillä ilmestyivät kolmesti koottuina teoksina. Espanjan sisällissotaa käsittelee kokoelma Ispanski dnevnik (”Espanjan päiväkirja”, 1938).[3]

Koltsov pidätettiin Stalinin vainojen aikana joulukuussa 1938. Hänet ammuttiin syytettynä vakoilusta ja osallisuudesta terroristijärjestön toimintaan.[4] Koltsovin maine palautettiin vuonna 1954.[5]

Suomennettu teos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • (M. Koljtsov). Tahdon lentää. Suom. Lea Helo. Leningrad: Kirja, 1933.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Entsiklopedija ”Krugosvet” Viitattu 21.6.2010. (venäjäksi)
  2. a b Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 12, s. 483. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1973.
  3. a b Kasack, Wolfgang: Entsiklopeditšeski slovar russkoi literatury s 1917 goda, s. 375. London: Overseas Publications Interchange, 1988. ISBN 0-903868-73-3.
  4. Rossijski gumanitarnyi entsiklopeditšeski slovar Viitattu 21.6.2010. (venäjäksi)
  5. Žertvy polititšeskogo terrora v SSSR Viitattu 21.6.2010. (venäjäksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]