Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa
| Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa | |
|---|---|
| Midnight in the Garden of Good and Evil | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | John Berendt |
| Kieli | englanti |
| Genre |
dokumenttiromaani jännitys |
| Julkaistu | 1994 |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Seppo Loponen |
| Kustantaja | WSOY |
| Julkaistu | 1997 |
| Sivumäärä | 434 |
| ISBN | 951-0-22042-6 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa (engl. Midnight in the Garden of Good and Evil)[1] on yhdysvaltalaisen toimittaja John Berendtin vuonna 1994 julkaistu dokumenttiromaani. Teoksen suomensi WSOY:lle 1997 Seppo Loponen.[1] Siitä muodostui bestseller, joka pysyi esimerkiksi The New York Timesin bestseller-listalla yli neljän vuoden ajan. Clint Eastwood ohjasi romaanin pohjalta samannimisen elokuvan vuonna 1997.
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Romaani Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa kuuluu samaan dokumenttiromaanin genreen kuin esimerkiksi Truman Capoten Kylmäverisesti. Romaanin punainen lanka kehkeytyy surmatapauksen ympärille, joka tapahtui 2. toukokuuta 1981 georgialaisessa Savannahin kaupungissa. Tuona aamuyönä antiikkikauppias Jim Williams (1930−1990) ampui kartanonsa työhuoneessa väkivaltaisen ja irrallista elämää viettäneen Danny Hansfordin (1960−1981), joka oli työskennellyt hänen henkilökohtaisena apulaisenaan ja johon hänellä oli ollut homoseksuaalinen suhde. Surmatapausta puitiin vuosien varrella jopa neljässä oikeudenkäynnissä, kunnes Williams sai vapauttavan tuomion vuonna 1989.
Berendtin romaaniinsa liittämässä kirjailijan huomautuksessa hän väittää kaiken teoksessa kuvatun todella tapahtuneen. Näin ei kuitenkaan voi olla. Berendt nimittäin muutti Savannahiin vasta veriteon jälkeen, vaikka hän kirjan alkupuolella kuvaa laveasti rikosta edeltävää ystävyyttään Williamsin kanssa. Myös muita ilmeisen fiktiivisiä jaksoja löytyy. Newyorkilainen Berendt vietti 1980-luvun aikana pitkiä jaksoja Savannahissa, ja hänen tarkoituksenaan oli alusta pitäen kirjoittaa tutkimustensa pohjalta kirja.
Keskiyö on leimallisesti Savannah-romaani, sillä kerronnassa painottuu kaupungin historian ja nykytilan kuvaus, ja paikallistuntu on vahva. Itse asiassa romaanin ensimmäinen puoli keskittyy kaupungin ja sen omaleimaisten persoonallisuuksien kuvailuun. Esimerkiksi laulajatar Emma Kellystä ja keksijä Luther Driggersistä kertovat luvut ”Kuudentuhannen laulun nainen” ja ”Keksijä” ovat surmatapauksen kannalta tarpeettomat. Suuri osa henkilöistä, Emma Kellyn lisäksi muitten muassa transvestiitti tanssijatar Lady Chablis (synt. 1957) (esittely luvussa ”Savannahin Suurkeisarinna”) ja kaupunkisuojeluaktivisti Lee Adler (esittely luvussa ”Se ei ole leuhkimista, jos sen on todella tehnyt”), esiintyy romaanissa omalla nimellään.
Keskiyö on helppolukuinen lukuromaani. Esimerkiksi henkilökuvat, journalistiset arkkitehtuurikuvaukset ja dokumentaatio Savannahin paluusta takaisin loistoonsa tilastaan, jossa se oli ollut kuin ”kaunis nainen, jolla on likaiset kasvot” (s. 53), on sujuvasti kirjoitettu. Jännityselementin Berendt kuitenkin tuo mukaan vasta kirjan puolivälissä, kun ampumatapaus jo on sattunut. Loppupuolen jännitys syntyy neljän murhaoikeudenkäynnin ympärille. Yliluonnollisen aspektin romaani saa voodoopapitar Minervasta, johon ajatuksen voimaan uskova Williams turvautuu valmistautuessaan toiseen oikeudenkäyntiinsä. Teoksen nimi juontaa tästä aspektista: Minervan mukaan magian kannalta tärkeitä hetkiä hautausmaalla ovat puoli tuntia ennen ja puoli tuntia jälkeen keskiyön – silloin magian harjoittajan täytyy työskennellä puutarhassa eli hautausmaalla, ensin puoli tuntia hyvään ja sitten puoli tuntia pahaan keskittyen.
Berendtin keskeiset teemat versovat Savannahin konservatiivisuudesta. Seksuaalista puritaanisuutta ja kaksinaismoralismia hän käsittelee muun muassa kuvatessaan reaktioita, joita Williamsin poikkeava seksuaalisuus herättää kaupunkilaisissa, sekä sijoittaessaan vapaamielisen Lady Chaplisin debytanttitanssiaisiin luvussa ”Musta menuetti”. Käsittelemällä Lee Adlerin valtakunnallista mainetta Savannahin historiallisen keskustan pelastajana ja köyhien asuinolojen parantajana Berendt tuo esiin sen sattumanvaraisuuden, jolla kunniaa saatetaan jaella.
Elokuvasovitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Keskiyö hyvän ja pahan puutarhassa (elokuva)
Bestseller sovitettiin Hollywoodissa elokuvaksi kolme vuotta ilmestymisensä jälkeen. Clint Eastwood ja käsikirjoittaja John Lee Hancock muokkasivat vuoden 1997 elokuvaansa varten Berendtin romaania rajusti. Esimerkiksi neljä oikeudenkäyntiä supistettiin yhdeksi. Muutamien omalla nimellään romaanissa esiintyneiden henkilöiden nimiä muunnettiin.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b kirjasampo.fi
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- New Georgia Encyclopedia (Arkistoitu – Internet Archive).
- kirjasampo.fi.