Teema (kirjallisuus)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kirjallisuudessa teema eli perusajatus tarkoittaa sitä, mitä aiheesta sanotaan. Teoksen aihe voi esimerkiksi olla murha, mutta teemoina esimerkiksi kosto, rakkaus, mustasukkaisuus, ystävyys tai petos.

Teema kertoo teoksen keskeisen sanoman, eli teema kuvaa teoksen perusideaa. Yksi teos voi sisältää useita eri teemoja, sillä eri lukijat voivat tulkita samaa tekstiä eri tavoin. Etenkin jälkistrukturalistiset kirjallisuudentutkijat ovat vastustaneetkin teeman käsitettä liian rajoittavana, koska lopullista tulkintaa teoksesta ei ole olemassa. Kuitenkin lukija yleensä etsii vaistomaisesti teoksesta jotain eheyttävää, kokonaisuutta selittävää teemaa, vaikka teksti olisikin vaikeasti hahmotettavissa tai tulkittavissa.

Kirjallisuuskritiikissä teeman käsitettä alettiin käyttää 1900-luvulla; sitä ennen oli puhuttu ennemmin esimerkiksi teoksen moraalista, viestistä tai merkityksestä. Teemaa pidettiin vähemmän arvottavana käsitteenä kuin moraali, ja lisäksi sillä on vertailukohta musiikissa. Etenkin englanninkielisessä kirjallisuudentutkimuksessa käytetään usein käsitteitä teema, aihe ja motiivi jokseenkin samassa merkityksessä. Yrjö Hosiaisluoman mukaan teeman ja motiivin ero on kuitenkin siinä, että teema hahmottaa teoksen kokonaisidean, mutta motiivi on pienempi rakenneyksikkö.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, s. 914–915. Helsinki: WSOY, 2003. ISBN 951-0-27401-1.
Tämä kirjallisuuteen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.