Mentorointi
Wikipedia
Mentorointi on ikäjohtamisen menetelmä, jonka avulla voidaan siirtää kokemusperäistä tietoa ja osaamista – myös ns. hiljaista tietoa – vanhoilta taitajilta nuoremmille. Osaava, arvostettu ja kokenut, senioriasemassa oleva asiantuntija (mestari, mentori) neuvoo, tukee ja edistää kahdenkeskisessä vuorovaikutussuhteessa kehityshaluista nuorempaa työssä tai opiskelussa. Suhde perustuu avoimuuteen, molemminpuoliseen luottamukseen ja tasa-arvoisuuteen. Se pyrkii mentoroitavan (aktori, ohjattava) ammatilliseen, henkiseen kehittymiseen ja työuran selkeyttämiseen sekä työssä ja opinnoissa menestymiseen. Mentoroitava on kuin kisälli, oppilas, valmennettava tai ystävä. Mentori on vastaavasti mestari, opettaja, valmentaja, kannustaja, ystävä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historiaa
Mentoroinnin juuret juontuvat Kreikan mytologiasta. Ithakan kuningas, kuuluisa sotapäällikkö Odysseus, pyysi ennen sotaan lähtöään ystäväänsä Mentoria (muinaiskreikaksi Μέντωρ) huolehtimaan pojastaan Telemakhoksesta. Mentor kasvatti, opetti ja neuvoi poikaa useiden vuosien ajan. Samalla tavoin ovat sitten samassa roolissa vanhat, kokeneet taitajat tukeneet, ohjanneet ja opettaneet alkuaikoina erityisesti käsityöläisten ja taiteilijoiden kehitystä. Tämä mestari-kisälliperinne elää tänäänkin, mutta hieman eri muodoissa. Liikkeenjohdossa mentoroinin juuret ovat Japanissa, jossa ikää arvostetaan. Sieltä menetelmä levisi ensin USA:han ja hieman myöhemmin Eurooppaan. Mentorointi tuli henkilöstön kehittämismenetelmäksi Suomessa 1970-luvulla yrityksissä ja myöhemmin korkeakouluissa. Se rantautui Kansainvälinen Naisjohtajainstituutti Woman ry:n järjestämien naisjohtajien ja -yrittäjien ohjelmien kautta 1980-luvulla.
[muokkaa] Johtamismenetelmä
Japanilaiset professorit Nonaka ja Takeuchi havaitsivat mentoroinnin merkityksen tutkiessaan ammattitaidon siirtoa ja innovaatioiden syntyä japanilaisissa yrityksissä. Organisaatioissa syntyy tietoa käsitteellisen (eksplisiittisen) ja hiljaisen tiedon vuorovaikutuksen tuloksena seuraavanlaisissa muunnosprosesseissa: hiljaisesta tiedosta hiljaiseksi tiedoksi (sosiaalistaminen - sosialization), käsitteellisestä tiedosta käsitteelliseksi (yhdistäminen - combination), hiljaisesta tiedosta käsitteelliseksi tiedoksi: esimerkiksi omaa näkemystä kuvailevan, metaforisen kielen ja keskustelujen kautta (ulkoistaminen - externalization) käsitteellisestä tiedosta hiljaiseksi tiedoksi (sisäistäminen - internalization) [1].
[muokkaa] Mentorointi yritysmaailmassa
Viime vuosina mentorointi on lisääntynyt voimakkaasti, kun on huomattu sen tuomat hyödyt. Menetelmän avulla nopeutetaan kehityskelpoisten nuorten ammatti-, opiskelu- ja urakehitystä. Samalla myös työmotivaatio paranee. Monilla suurilla, kansainvälisillä yrityksillä on mentorointiohjelmia, esimerkiksi SAS, ABB, Merill Lynch, Guinness, General Motors, AT&T, Trygg Hansa SPP, Tukholman kaupunki jne. Suomessa mm. Helsingin, Oulun ja Tampereen yliopistoissa on mentorointiohjelmat, joissa alumnit tai kokeneet yliopiston opettajat, tutkijat tai hallintoihmiset toimivat mentoreina viimeisen vuoden opiskelijoille tai nuoremmille tutkijoille, opettajille tai muuhun henkilökuntaan kuuluville. Mentorointi on siirtynyt myös ammattikorkeakouluihin, mm. Helialla on opiskelijamentorointiohjelma. Naisyrittäjille ja naisjohtajille on ollut useita laajoja mentorointiohjelmia, mm. Acafemica ja WIT.
Mentorointi ei tue vain mentoroitavaa, vaan myös mentorit hyötyvät siitä. Mentorointi ylläpitää mentorin yhteyksiä tämän päivän käytännön yritys- ja yliopistoelämään ja auttaa vanhempia asiantuntijoita ymmärtämään nuorempiensa kohtaamia ongelmia. Sekä mentori että mentoroitava saavat käsitystä uusista tuulista ja kehityssuunnista.
[muokkaa] Viitteet
- ↑ http://sites.google.com/site/mentorointi/mentorointi-japanilaisen-mallin-mukaan Mentorointi japanilaisen mallin mukaan
