Matti Puolakka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan neutraalius on kyseenalaistettu.
Asiasta keskustellaan keskustelusivulla. Voit auttaa Wikipediaa muokkaamalla artikkelin näkökulmaa neutraalimmaksi. Mallineen saa poistaa vasta kun asiasta on saavutettu konsensus keskustelusivulla.
Tarkennus: Lähteinä pääasiassa Puolakan omia kirjoituksia ja hänen kannattajiensa perustama nettisivusto. Tarvittaisiin riippumattomiin lähteisiin perustuva kuvaus Puolakan urasta.
Tämän artikkelin tai sen osan muoto tai tyyli kaipaa korjausta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Paikoin ei-tietosanakirjamainen.

Matti Juha Puolakka (25. syyskuuta 1947 Helsinki – 26. marraskuuta 2018 Helsinki[1] [2]) oli suomalainen ajattelija, joka tuli tunnetuksi lähinnä 1960-luvun lopun maolaiseksi tulkitun liikkeen edustajana[3]. Myöhemmin hän otti etäisyyttä perinteiseen vasemmistolaisuuteen ja perusti Vaihtoehtoliike Idun.[4]

Perhetausta ja opinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Puolakan isä Pauli Puolakka oli kommunisti, joka oli toiminut Akateemisen Sosialistiseuran sihteerinä 1930-luvulla ja Punaisessa Valpossa 1940-luvun lopulla. Kansanedustaja Mirjam Vire-Tuominen oli Puolakan täti äidin puolelta.[5]

Matti Puolakka opiskeli Helsingin yliopistossa sosiologiaa, estetiikkaa ja arkeologiaa, mutta opinnot jäivät kesken. [6]

Yhteiskunnallinen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolakka oli 1960-luvun lopulta alkaen niitä harvoja Suomessa, jotka asettuivat Kiinan ja Neuvostoliiton kiistassa Kiinan kannalle. Hän perusti ystävineen vuonna 1965 Suomen Helsingin Sosialistisen Teiniyhdistyksen. Vuonna 1967 hän perustamassa Helsingin Marxilais-Leniniläisen Seuran yhdessä samanmielisten kanssa.[5] Perusteluna oman järjestön perustamiselle oli, että Suomen kommunistinen puolue ei sallittu avointa keskustelua Kiinan ja Neuvostoliiton ns. suuresta polemiikista. Sittemmin Puolakka toimi Marxilais-leniniläisissä ryhmissä (MLR, 1973–1977) ja Vaihtoehtoliike Idussa (1978–1989).

Vuoden 1989 jälkeen Puolakka ei enää juurikaan toiminut julkisuudessa. Hänen ajatuksiaan jaettiin lähinnä monisteina.

Puolakan ajattelun tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puolakan ajattelusta on tehty pro gradu -työ.[7]

Uusi historia ry julkaisi keväällä 2019 Puolakan näkemyksiin perustuvan teoksen Pelastuuko Euroopan unioni? [8] Yhdistys on myös alkanut julkaista Puolakan historianfilosofiaa sitä varten perustetulla internetsivustolla.[9]

Kirjallinen ja audiovisuaalinen jäämistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Matti Puolakka jätti kirjallisen ja audiovisuaalisen jäämistönsä Uusi historia ry:lle. Puolakan julkaistuja ja julkaisemattomia esseitä, artikkeleita ja puheita löytyy Kansan Arkistosta[10] ja Kansallisarkistosta[11].

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat ja vihkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Matti Puolakka: Kysymyksiä marxilaisesta ihmiskäsityksestä. Itula, Helsinki 1980.
  • Puolakka, Matti: Mikä ihminen on? Marxismin kriisi, maailmanhistorian suurin käänne ja uuden maailmankatsomuksen välttämättömyys. Helsinki: Vaihtoehtoliike Itu, 1982. ISBN 951-99397-0-9.
  • Matti Puolakka: Huvudfrågan är människoväsendet, “Den kinesiska kulturrevolutionens misslyckande och marxismens kris, världshistoriens största vändning och nödvändigheten av en ny världsåskådning.” Andelslaget Aurora, Helsingfors. (1983)
  • 101 teesiä typeryydestä ja muita teesejä muista aiheista, Vaihtoehtoliike Itu (1979)
  • 101 lisäteesiä typeryydestä, Vaihtoehtoliike Itu (1979)
  • Teesejä ihmisestä ja ihmissuhteista, Vaihtoehtoliike Itu (1979)
  • Matti Puolakka, Pertti Koskela, Heli Santavuori, Pia Länsman (toim.): Pelastuuko Euroopan unioni? EU:n systeemikriisi, aikakauden olemus ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen. Helsinki: Uusi historia ry, 2019. ISBN 978-952-7352-02-1.
  • Matti Puolakka: Vain ihmisellä on historia - ajatuksia ihmiseltä joka määritteli ihmisen.. Uusi historia ry, 2020. ISBN 978-952-7352-06-9.

Verkkojulkaisu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Koskela, Pertti: Matin muistolle humanpath.net.
  2. ↑ Keskusteleva filosofi etsi sinnikkäästi totuutta. Muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 8.5.2019 hs.fi.
  3. ↑ Kastari, Pirkko-Liisa: Maolaiset − 60-luvun nuoret, jotka joutuivat marginaaliin nuorisotutkimusseura.fi.
  4. ↑ Aalto, Sari, Vaihtoehtopuolue. Vihreän liikkeen tie puolueeksi, Into Kustannus, Latvia 2018, s. 123 ja 427, alaviite 87: Haavisto, Pekka, Itua elämään. Komposti 9-10/1979, s. 18.
  5. ↑ a b Anton Monti & Pontus Purokuru: 1968 – Vallankumouksen vuosi, s. 205–206. Kustantamo S&S, Helsinki 2018.
  6. ↑ Saarto, Ari, Dialektiikka oppina vastakohtien ykseydestä. Matti Puolakan näkemyksen tarkastelua, teoreettisen filosofian -pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto 1999. Prof. Ilkka Niiniluoto.
  7. ↑ Saarto, Ari: Dialektiikka oppina vastakohtien ykseydestä. Matti Puolakan näkemyksen tarkastelua. teoreettisen filosofian -pro gradu -tutkielma, Helsingin yliopisto, 1999.
  8. ↑ Matti Puolakka, Pertti Koskela, Heli Santavuori, Pia Länsman: Pelastuuko Euroopan unioni? EU:n systeemikriisi, aikakauden olemus ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen. Helsinki: Uusi historia ry, 2019. ISBN 978-952-7352-02-1.
  9. ↑ Ihmiskunta tarvitsee uutta historiaa! humanpath.net.
  10. ↑ Kansan Arkisto: MLR (1973-77) ja Itu (1978-89)
  11. ↑ Kansallisarkisto: Matti Puolakan henkilökohtainen arkisto
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Matti_Puolakka&oldid=19841089”