Marianne Alopaeus

Marianne Alopaeus (o.s. Rosenbröijer, s. 9. lokakuuta 1918 Tammisaari) on suomenruotsalainen kirjailija, joka muutti Ruotsiin 1973. Hänen esikoisromaaninsa oli "Lähtö" (Uppbrott, 1945), joka käsitteli naisen itsenäisyyttä. Hänen tunnetuin teoksensa on vuonna 1965 ilmestynyt "Pimeyden ydin" (Mörkrets kärna), jossa on voimakkaita vaikutteita Simone de Beauvoirin eksistentialistisesta tyylistä. Ruotsalaisuutta ja Ruotsin valtiota ruotinut "Ruotsin pauloissa" (Drabbad av Sverige) puhuttaa Ruotsissa vielä nykyäänkin.

Alopaeuksen puoliso on vuodesta 1940 Karl-Gustaf Alopaeus Alopaeus-suvusta.

Teokset

• 1945 – Lähtö (Uppbrott)
• 1950 – Eikä uni pääty (Dröm utan slut)
• 1953 – Utanför
• 1959 – Jäähyväiset elokuussa (Avsked i Augusti)
• 1965 – Pimeyden ydin (Mörkrets kärna)
• 1971 – Rajankäyntiä (Betraktelser kring en gräns), esseekokoelma
• 1983 – Ruotsin pauloissa (Drabbad av Sverige), esseekokoelma