Mandariinisorsa
| Mandariinisorsa | |
|---|---|
 Mandariinisorsakoiras ja -naaras |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Sorsalinnut Anseriformes |
| Heimo: | Sorsat Anatidae |
| Suku: | Mandariinisorsat Aix |
| Laji: | galericulata |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Aix galericulata |
|
 Mandariinisorsan levinneisyysalue. |
|
| Katso myös | |
Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta, ja Suomessa tavattujen mandariinisorsien katsotaan nykyisin olevan todennäköisesti vapaana syntyneitä. Mandariinisorsa istuu usein puissa, mutta on muuten tavoiltaan sorsamainen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiraan oranssinsävyistä höyhenpeitettä sävyttävät mustat ja valkoiset juovat. Silmän yläpuolella on valkea läikkä ja selässä on kaksi ”purje”sulkaa jotka törröttävät soidinasussa pystyssä. Naaras on väriltään harmaanruskea ja muistuttaa ulkonäöltään morsiosorsanaarasta. Pituus 41–49 cm, siipien kärkiväli 65–75 cm, paino 500 g.
Äänet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiraalla lyhyt melko vaimea ”muib”-ääni. Kimeä varoitus ”jib” kuuluu lentoonlähdössä. Naaraalla kumea kaakatus.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäinen pesimäalue on Kiinassa ja Japanissa, jossa mandariinisorsat myös muuttavat talveksi etelämmäksi. Tarhakarkulaisia pesii Euroopassa noin 2 000 paria, joista pääosa Britteinsaarilla. Harhailevia yksilöitä tavataan vuosittain myös Suomessa. Suomesta ei toistaiseksi tunneta lajin varmistettuja pesintöjä, vain yksi mahdolliseen pesintään viitannut havainto vuodelta 2014.[2]
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin tyypillistä elinympäristöä ovat rantametsät ja puistot.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Soidinmenot ovat näyttävät, niihin liittyy juomista ja tanssia. Mandariinisorsaa pidetään Kiinassa ja Japanissa aviollisen uskollisuuden symbolina. Pesä on puunkolossa tai telkänpöntössä. Munia tulee 9–12 kpl.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mandariinisorsat syövät vesikasveja, riisiä ja muita siemeniä.
Kuvia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Koiras ja naaras -
Naaras -
Untuvikko -
Munia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Aix galericulata IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 3.6.2014. (englanniksi)
- ↑ Luonnonvarakeskus 2018: Vieraslajit Suomen arktisella alueella. Viitattu 27.8.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mandariinisorsa Lintukuva-verkkopalvelussa
- LuontoPortti: Mandariinisorsa (Aix galericulata)
- ITIS: Aix galericulata (englanniksi)
| ||||||||||