Majakkalaiva Plevna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Plevna
Majakkalaiva Plevna Toppilan satamassa.
Majakkalaiva Plevna Toppilan satamassa.
Tyyppi Majakkalaiva
Aiemmat nimet Nahkiainen (1892–1905)
Plevna (1906–1932)
Kemi (1933–1956)
MKH 4
Kuohu (–1976)
Omistaja Luotsi- ja majakkalaitos / Merenkulkuhallitus
Rakennustelakka W:m Crichton & co, Turku
Tilattu 1891
Luovutettu 1892
Status Myyty romuksi 1976.
Tekniset tiedot
Pituus 29 m
Leveys 6,9 m
Uppouma 223 t
Lähteet [1]

Majakkalaiva Plevna oli suomalainen koneeton majakkalaiva. Sen rakensi turkulainen W:m Crichton & co vuonna 1892. Aluksen mitat olivat 29 x 6,9 x 2,1 metriä, uppoama 223 tonnia.

Alus sijoitettiin aluksi Nahkiaisen matalikolle Merenkurkkuun. Siinä oli kaksi öljykäyttöistä valolaitetta sekä höyrykattila sumusireeniä ja ankkurivinssiä varten. Aluksessa oli myös purjeet, joskin yleensä sen toi paikalleen ja haki telakalle hinaaja. Kuten tapa oli, alus sai nimen Nahkiainen sijoituspaikkansa mukaan. Majakkalaivana sen miehitys oli päällikkö, kaksi perämiestä ja viisi miestä.

Vuonna 1900 se siirrettiin Plevnan matalikolle Kemin ulkopuolelle ja sai uuden nimen Plevna, joka 1930-luvulla suomalaistettiin muotoon Kemi. Alukseen vaihdettiin samaan aikaan kaasuvalomajakka. Se oli viimeinen vanhanaikainen koneeton majakkalaiva.

Alus poistettiin majakkalaivan tehtävistä vuonna 1956, kun tilalle saatiin Rauman edustalta vapautunut modernimpi höyrykonekäyttöinen alus. Vanhempaa alusta kutsuttiin laitoksen sisäisessä kielenkäytössä tsaarinaikaisella nimellään, ettei se sekaantuisi uudemman kanssa. lähde?

Poistettu majakkalaiva muutettiin asuntolaivaksi ja se sai väliaikaisen nimen MKH 4. Pian se sai uuden nimen Kuohu ja siitä tehtiin merenmittaajien asunto- ja piirustussalialus, jota hinasi perässään toinen entinen majakkalaiva eli tukialus Pauha. Miehitys kasvoi nyt liki viisinkertaiseksi: miehistöä tuli entisen neljän sijaan yhdeksäntoista henkeä.

Vuonna 1978 yhdistelmä hajosi: Pauha siirtyi työskentelemään Saimaalle, kunnes vuonna 1979 uudet tukialukset Linssi ja Sesta valmistuivat.

Pauha tuhoutui Venäjän puolella Suomenlahdella matalikolle ajelehdittuaan syksyllä 1980 ja Kuohu romutettiin samoihin aikoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auvinen, Visa: Leijonalippu merellä, luku Majakkalaivat. Turku, Eita Oy 1983.
  • Laurell, Seppo: Aalloilla keinuvat majakat: historiikki majakkalaivojen aikakaudesta ja museoalus Kemistä. Merenkulkuhallitus, Helsinki 1988.
  • Laurell, Seppo: Suomen majakat. Kustannusosakeyhtiö Nemo, Helsinki 1999.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Laurell 1999, s. 335.